Jarkko Kemppi : Jalkaväenkenraali A. E. Martola

Takakansi

Merkittävä rintamakomentaja ja ansioitunut YK-kenraali A. E. Martola teki uraauurtavaa työtä suomalaisen sotataidon kehittäjänä

Jääkari, Mannerheim-ristin ritari, jalkaväenkenraali A. E. Martola (1896–1986) valmistui 1920-luvun alussa ensimmäisenä suomalaisupseerina Ranskan sotakorkeakoulusta ja oli aktiivisesti mukana Suomen Sotakorkeakoulun perustamisvaiheissa.

Monipuolisen uran keskeisen vaiheen muodostivat sotavuodet. Martola oli sotiemme 1939–1944 huomattavimpia rintamakomentajia, hänen johdollaan saavutettiin muun muassa torjuntavoitot Siiranmäen ja Äyräpään-Vuosalmen taisteluissa sekä Nietjärvellä Laatokan-Karjalassa.

Jaksosodan jälkeen Martola toimi ulkoministerinä ja Uudenmaan läänin maaherrana. Sotilasuransa hän jatkoi YK:ssa pääsihteeri Hammarskjöldin sotilasneuvonantajana Suezin kriisissä 1956 ja YK:n joukkojen komentajana Kyproksella 1966–1969.

Esittely

Merkittävän rintamakomentajan ja YK-kenraalin elämä

Jääkäri, suomalaisen sotilaskoulutuksen uranuurtaja, Mannerheimristin ritari, jalkaväenkenraali Armas-Eino Martola (1896-1986) oli sotiemme 1939-1944 huomattavimpia rintamakomentajia. Kesällä 1944 Karjalan kannaksella hän johti 2. Divisioonan torjuntavoittoihin Siiranmäen ja Äyräpään-Vuosalmen taisteluissa. Vuosalmelta Martola siirtyi Laatokan-Karjalaan VI Armeijakunnan komentajaksi taisteluihin, jotka huipentuivat Nietjärven torjuntavoittoon.

Jatkosodan jälkeen Martola toimi ulkoministerinä ja Uudenmaan läänin maaherrana. Sotilasuraansa hän jatkoi kansainvälisellä tasolla YK:ssa pääsihteeri Hammarskjöldin sotilasneuvonantajana Suezin kriisissä 1956 ja YK:n joukkojen komentajana Kyproksella 1966-1969.