Jarkko Kemppi : Kenraali ja sotataidon kehittäjä N. V. Hersalo

Takakansi

Kenraalilmajuri Niilo Viktor Hersalon (Sigell) henkilöhistoria on kiinnostava. Hän oli aktiivisesti perustamassa suojeluskuntia ja organisoi monen paikkakunnan suojeluskunnat vuonna 1917. Vapaussodassa Hersalo palveli legendaarisen Hans Kalmín joukoissa. Weimarin Saksassa hän sai yleisesikuntaupseerin koulutuksen.

Hersaloa on sanottu ennen sotia vallinneen suomalaisen sotilastaktiikan kehittäjäksi ja parhaaksi asiantuntijaksi. Talvisodassa everstiksi ylennyt Hersalo johti 21. divisioonaa muun muassa vaikeissa taisteluissa Taipaleella. Koko jatkosodan ajan hän toimi 15. divisioonan komentajana.

Rauhan solmimisen jälkeen Hersalo sai maksaa sotia edeltäneistä toimistaan, kun hänet siirrettiin 'yleisten syiden' perusteella reserviin vuonna 1946 Satakunnan sotiläasläänin komentajan tehtävistä. Hersalo käytännössä pakotettiin eroamaan. Sotien jälkeen Hersalo kirjoitti kaksiosaisen suojeluskuntien historian, jossa kaikui pettymys Suomen politiikkaan.

Joensuulainen historiantutkija FT, dosentti Jarkko Kemppi on keskittynyt sotahistorian tutkimukseen ja julkaissut aiheesta useita kirjoja.

Esittely

Kenraalimajuri Niilo Viktor Hersalon (Sigell) henkilöhistoria on kiinnostava. Hän toimi aktiivisesti suojeluskuntien perustamisessa, organisoiden monen paikkakunnan suojeluskunnat vuonna 1917. Vapaussodassa Hersalo palveli legendaarisen Hans Kalmin joukoissa. Hän sai Weimarin Saksassa yleisesikuntaupseerin koulutuksen.

Hersaloa on sanottu ennen sotia vallinneen suomalaisen sotilastaktiikan kehittäjäksi ja parhaaksi asiantuntijaksi. Talvisodassa everstiksi ylennyt Hersalo johti 21. divisioonaa muun muassa vaikeissa taisteluissa Taipaleella. Koko jatkosodan ajan hän toimi 15. divisioonan komentajana.

Rauhan solmimisen jälkeen Hersalo sai maksaa sotia edeltäneistä toimistaan, kun hänet siirrettiin reserviin vuonna 1946 Satakunnan sotilasläänin komentajan tehtävistä. Hän kuului suojeluskuntamenneisyytensä takia niihin upseereihin, jotka "yleisten syiden" perusteella joutuivat kamppailemaan uransa puolesta. Hersalon kohdalla voidaan väittää, että hänet pakotettiin eroamaan.

Siviilissä Hersalo kirjoitti Suojeluskuntain historia I-II -teossarjan. Kirjoissa on selvästi havaittavissa Suomen politiikkaan pettyneen entisen suojeluskuntaupseerin ääni. Hersalo halusi kirjoillaan nostaa kunniaan sodan jälkeen lähes kokonaan vaietun järjestön arvot. Kekkosta Hersalo ei arvostanut, hän katsoi presidentin olleen Moskovan talutusnuorassa.