Jarmo Heinonen (toim.) : Ekologinen humanismi

Humanismin suhde luontoon on ollut ihmiskeskeinen. Luonnon arvo on määritelty protagoralaisesti: ainoastaan ihmisyksilöillä on itseisarvoa, ja kaikki muut asiat saavat arvonsa siitä, miten ne palvelevat ihmisten tavoitteita ja päämääriä.

Ekologisen arvofilosofian mukaan sen sijaan myös eläin- ja kasvikyksilöillä, lajeilla, bioyhteisöillä ja ekosysteemeillä on itseisarvonsa. Koska ihmislaji on kehittynyt luonnonlainalain periaatteiden mukaisesti, sen olemassaolo riippuu täysin luonnon monimutkaisesta järjestelmästä.

Nämä ajattelutavat määräävät keskeisesti tulevaisuuden etiikkaa ja arvoja. Ekologinen humanismi pyrkii rakentamaan siltaa niiden välille.

Johtavat suomalaiset tutkijat esittävät tässä kirjassa kaksitoista erilaista näkökulmaa ekologiseen humanismiin. Väljänä lähtökohtana erilaisen taustan omaaville kirjoittajille ovat olleet akateemikko Georg Henrik von Wrightin ja valtiotieteen tohtori Pekka Kuusen näkemykset ihmisestä ja tulevaisuudesta.