Jarno Limnell : Suomen uhkakuvapolitiikka 2000-luvun alussa
Jopa -50 % Alkaen 7,50 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
0853803
Jarno Limnellin teos tarkastelee, kuinka uhkakuvia ja turvallisuuspolitiikkaa rakennetaan ja hyödynnetään 2000-luvun alun Suomessa sekä kansallisista että kansainvälisistä lähtökohdista. Uhkakuvien poliittinen rooli ja muotoutuminen ovat keskiössä, kun selvitetään resurssien ohjausta ja vallankäyttöä turvallisuuspolitiikassa.
Kenelle: aikuiset, jotka ovat kiinnostuneet Suomen turvallisuuspolitiikasta, puolustuspolitiikasta ja yhteiskunnallisista uhkakuvista
Turvallisuus on läpi historian ollut eräs tärkeimmistä poliittista toimintaa ohjaavista tekijöistä. Turvallisuus puolestaan suhteutetaan uhkaan, jota vastaan varaudutaan. Elämme 2000-luvun alussa turvallisuuden laajentamisen ja syventämisen aikakautta. Uhkakuvien määrittäminen on muuttunut kiistanalaisemmaksi ja kasvavissa määrin osaksi normaalia politiikkaa. Turvallisuuden ja uhkakuvien laajentamiselle on ollut vaikeaa asettaa rajoja. Uhkakuvien keskinäisen poliittisen priorisoinnin ja yhteismitallisen arvottamisen vaikeus on merkinnyt uhkakuvakamppailuja, joita suomalainen turvallisuusasiakirjarakenne on osaltaan vahvistanut. Uusia uhkia tuotetaan ja vanhoja korostetaan 2000-luvun alun Suomessa usein siksi, että uhkakuvilla ohjataan resurssien kohdentamista, ylläpidetään tai kasvatetaan toimijan valtapoliittista asemaa sekä lisätään eri asioille annettavaa poliittista painoarvoa.
Julkisesti esitettäviä valtion uhkakuvia rakennetaan tarkoituksellisesti tietynsisältöisiksi esitettävälle uhkalle muodostetaan poliittisesti sovittu sisältö. Uhkakuvat joustavat poliittisten intressien ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Uhkakuvien poliittisessa rakentamisprosessissa, johon tämä tutkimus keskittyy vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon kautta, ovat sekä kansalliset ja kansainväliset että sisä- ja ulkopoliittiset vaikutteet vahvasti läsnä. Uhkakuvilla tehdään politiikkaa ja politiikalla uhkakuvia.
Julkisesti esitettäviä valtion uhkakuvia rakennetaan tarkoituksellisesti tietynsisältöisiksi esitettävälle uhkalle muodostetaan poliittisesti sovittu sisältö. Uhkakuvat joustavat poliittisten intressien ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Uhkakuvien poliittisessa rakentamisprosessissa, johon tämä tutkimus keskittyy vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon kautta, ovat sekä kansalliset ja kansainväliset että sisä- ja ulkopoliittiset vaikutteet vahvasti läsnä. Uhkakuvilla tehdään politiikkaa ja politiikalla uhkakuvia.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Erikoisominaisuus | Alennus |
|---|---|
| Tuoteryhmä |
|
| Tekijä | Jarno Limnell |
| Teoksen nimi | Suomen uhkakuvapolitiikka 2000-luvun alussa |
| Sijainti | Paikallisvarasto Lähetetään seuraavana arkipäivänä |
| Kustantaja | Maanpuolustuskorkeakoulu, strategian laitos |
| Painovuosi | 2009 |
| Painos | 1 |
| Sidonta | Sidottu, kuvakannet (kovakantinen) |
| Sivumäärä | vii 464 |
| Kieli | suomi |
| Sarja | Julkaisusarja. 1, Strategian tutkimuksia / Maanpuolustuskorkeakoulu, strategian laitos No 29 |
| ISBN | 9789512520367 |
| Kunto | Erinomainen - (K4-) |
| Muuta | Pienoista kulumaa kansissa |
| SKU | 0853803 |
| Korkeus (mm) | 255 |
| Syvyys (mm) | 184 |
| Paksuus (mm) | 27 |
| Paino (g) | 1126 |
| Verokanta | ALV 13,5 % |
| Avainsanat | maanpuolustus, turvallisuuspolitiikka, puolustuspolitiikka, uhkakuvat, kriisinhallinta, uhat |