Jenny Offill : Syvien pohdintojen jaosto

"Syvien pohdintojen jaosto ei muistuta mitään aiemmin lukemaani kirjaa. Jos sanon, että se on hauska, liikuttava ja tosi; että se on yhtä ytimekäs ja mystinen kuin neutroni; että se kertoo suuren tarinan rakkaudesta ja vanhemmuudesta ja siinä sivussa ammentaa (muun muassa) Keatsilta, Kafkalta, Einsteinilta, kosmonauteilta ja ohjeista kotiaideille vuodelta 1897, niin voiko olla niin kiltti, yksinkertaisesti uskoa minua ja lukea sen?" MICHAEL CUNNINGHAM

"Poikkeuksellisen omalaatuinen, intensiivinen ja ihana... Kirja, jota haluaa siteerata joka käänteessä ystävilleen, jotka eivät ihan ymmärrä, kunnes he antavat periksi ja lukevat sen." JOHN SELF, GUARDIAN

"Offillin romaanilla on sielu, ja ihmeellinen sielu onkin." MALIN ULLGREN, DAGENS NYHETER

"Romaani, jota on ihastuttavan vaikea tiivistää, koska se versoo useaan suuntaan samaan aikaan: käsittelemätön äiti tunnerieunassa... hienovaraisen ironinen, myös arvoituksellinen... Kirjassa on syvyyttä ja voimaa, jotka tekevät lukijaan vahvan vaikutuksen, mutta salavihkaa." JAMES WOOD, NEW YORKER

"Syvien pohdintojen jaoston lajityyppiä ei ole helppo määritellä, mutta yksi asia on varma: se on myös elämän käsikirja, kirja josta vahvistua ja oppia... Kirjallinen pommi... Kuin hengittäisi uutta ja tuoretta otsonirikasta ilmaa." CARL-JOHAN MALMBERG, SVENSKA DAGBLADET

"Näinä päivinä on melkeinpä mahdotonta keksiä romaanimuotoa uudelleen, mutta tämä kirja onnistuu siinä... Heti kun sain kirjan loppuun, käänsin sen ympäri ja aloitin alusta. Upea." MAGGIE O'FARRELL