Joel Lehtonen : Valitut teokset : Kuolleet omenapuut, Putkinotko

Joel Lehtonen (1881—1934) tuli kirjallisuutemme uusromantiikan valtavuosien kasvattina, uhmakkaan, hurmioituneena, mutta äänensävyt muuttuivat pian; epäily ja mielenmasennus alkoivat nostaa päätään. Vuonna 1911 Lehtonen kirjoitti Juhani Aholle Pariisista: »Aion mennä kansan pariin, ihmisten pariin; koetan tutkia, nähdä.» Tämän tutkiskelun tuloksena syntyi Putkinotkon vaiheilla liikkuva teossarja, Lehtosen tuotannon huippu ja yksi kirjallisuutemme merkittävimmistä saavutuksista. — Lehtosen myöhemmän kauden rosoista tuotantoa hallitsi vuoroin inhimillinen, vuoroin elämän elämänvihaisuus, tämän kauden teoksistakin nousi kuitenkin esiin lujia runosäikeitä — myös lyriikkaa — ja viime vuosina olleet uudet uudelleenarvioinnin rinteet; Lehtonen on löydetty uudelleen.

VALITTUIHIN TEOKSIIN SISÄLTYVÄT
Kuolleet omenapuut
»Moukkia ja moukkaherroja suloisessa rauhassa... Putkinotko-sarjan teos, jonka tarinoissa »herrostellijoiden» kohtalot elämän leikin jälkeen — saavat kovat, armottomat päätöksensä.

Putkinotko
Lehtosen mahtava päätös, kuvaus Juutas Käkriäisestä ja hänen monilapsisesta perheestään yhden kesäisen päivän aikana. »Elämän taakan» tutkielma, tutkielma »herroista ja metsäläisistä», siitä vastakohta-asetelmasta josta vuoden 1918 tapahtumat juonsivat juurensa