Johanna Frid : Haraldin äiti

Takakansi

"Johanna Frid rakentaa teräväkatseisesti täysimittaisen sodan sukupolvien välille... Loisteliaa." —Dagens Nyheter

Haraldin kolmekymppinen tyttöystävä ja seitsemänkymppinen äiti kohtaavat lentokentällä. Kumpikin heistä odottaa Haralda, jonka lennon pitäisi laskeutua hetkenä minä hyvänsä. Lento on kuitenkin myöhässä, ja tuntien kuluessa jännite kahden naisen välillä vain kasvaa. Eikä pienellä lentokentällä pääse pakoon menneisyyden rikkomuksia.

"Lukittauduin vessakoppiin ja painoin otsani kaakeliin. Ääni oli pedagoginen: Et ole vankina. Sinua ei ole otettu panttivangiksi. Et ole helvetissä. Tuo, joka istui juuri pöytäsi jutustelemaan, ei ole paholainen. Paholaisella on pukinsorkka. Paholainen ei juo päärynäpiltimehua. Haraldin äiti on aivan tavallinen nainen, joka haluaa tavata poikansa sen jälkeen, kun poika on viettänyt kuusi viikkoa huumevieroituksessa Norjan tuntureilla."

Esittely

”Räiskyvä, fantastinen ilotulitusnäytös.” – Expressen

Älykäs, raadollisen tunnistettava ja hykerryttävän yönmusta kertomus anopin ja miniän välisestä suhteesta myrkyllisimmillään.

Haraldin kolmekymppinen tyttöystävä ja seitsemänkymppinen äiti kohtaavat lentokentällä. Kumpikin heistä odottaa Haraldia, jonka lennon pitäisi laskeutua hetkenä minä hyvänsä. Naisia yhdistää ainoastaan Harald – ja inho toisiaan kohtaan.

Lento on myöhässä, mutta naisista kumpikaan ei anna periksi. Tuntien kuluessa tilanne kiristyy kiristymistään, eikä pienellä lentokentällä pääse pakoon menneisyyden kaunoja ja sukupolvien välillä ammottavaa kuilua.

Ruotsalainen Johanna Frid on palkittu runoilija ja kirjailija, joka tunnetaan omaäänisestä tavastaan kuvata vaikeita, kaikennieleviä tunteita. Haraldin äiti on ensimmäinen Fridiltä suomennettu teos. Kriitikot ovat suitsuttaneet romaania estoitta, ja se nousi heti ilmestyttyään Ruotsin bestsellerlistoille.

*

”Loistelias.” – Dagens Nyheter

”Saisipa istua lukupiirissä eri-ikäisten naisten kanssa ja puhua tästä myrkyllisestä kuolontanssista.” – Sydsvenskan

”Henkitoreissaan kituvaa kohteliaisuutta. Se on todella todella hauskaa.” – Kulturnytt i P1, Sveriges Radio

”Parhaimmillaan kuvatessaan rakkautta... Silloin romaani tuoksuu kuin myrkytetyt kukkaset kevätsateessa.” – Aftonbladet

”Rauhaton rakkausromaani oman lapsensa ikävöimisestä ja äitihahmon kaipuusta. Tähtirooleissa ilkeä anoppi ja vanhempansa menettänyt tyttö. Tätä tarinaa ei ole koskaan ennen kerrottu näin.” – SVT Nyheter