Johannes Salminen : Aleksandrian muisto

Johannes Salminen lähtee esseekokoelmassaan liikkeelle Aleksandrian kadonneesta kosmopoliittisesta maailmasta, jossa meille ominainen kaiken vieraan kammo oli täysin tuntematon käsite. Myös Cicero- la, Julianus Lupiolla, maurien Cordoballa, juutalaisten Masadalla ja Bysantilla näyttää olevan paljon sanottavaa olemassaolostamme nykyisessä maailmassa. Laajassa esseessä, jossa Salminen käsittelee Suomen katolisten, luterilaisten ja ortodoksisten vaikutteiden risteyskohtaa, näkökulmat siirtyvät hänen hyvin tuntemaastaan Välimeren maailmasta Venäjälle ja Puolaan. Miksi Stalin säästi Suomen? Kirjan viidennessä ja viimeisessä jaksossa Salminen tarkastelee kolmea suomalaista rajojen ylittäjää. Kiihkeyttömään kuulauteen tutkimuksen aiheena on Georg August Wallin, muslimin valepuvussa itämailla kierreillyt tutkimusmatkailija. Toinen taas vie maailman ahtyn matkamies on kansainvälistä Mika Waltari. Ja lopuksi Salminen torjuu Haavikon mielikuvan Bysantista; Haavikkohan hyväksyisi kaiken ja rahan, mutta ei miedonkaan... Salminen ei ehkä milloinkaan ole kirjoittanut yhtä antaumuksellisesti ja avarakatseisesti kuin tässä teoksessa. Hän suuntaa huomionsa historian arvoituksellisuuteen, "uskoon ja uniin sisältyviin voimala- tuksiin." Näin tarkastelun kohteena on samalla yksinäinen rajojen särkijä, joka saattaa toimia kansalli- sikin etuja vastaan kuten Antigone. "Menestys ei ole tae moraalisesta oikeudesta, oikeassa voi olla myös vastoin historian ratkaisua."