Jonna Pulkkinen : Kieltolaki : kielletyn viinan historia Suomessa
Alkaen 20,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-KIEL-36ECFE
Jonna Pulkkisen teos avaa kieltolain aikakauden vaikutuksia Suomessa, kuvaten alkoholipolitiikan, valvonnan ja rikollisuuden kehittymistä vuosina 1919–1932.
KIELLETYN VIINAN HISTORIA
Vuosien 1919-1932 kieltolaki on yksi erikoisimpia maassamme säädettyjä lakeja. Kesäkuun 1. päivä 1919 voimaan astunut kieltolaki määräsi, että alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi sallittiin vain lääkinnällisiin, teknisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin.
Lain voimaassaoloaikana kieltolaki- ja juopumusrikosten määrä räjähti käsiin. RIkoksiin eivät syyllistyneet vain Algot Niskan kaltaiset pirtukuninkaat, vaan se kosketti kaikkia yhteiskuntaluokkia. Rikkomuksista kärähtivät jopa poliisiviranomaiset, eikä maan poliittinen eliittikään lasin sylkenyt.
Kieltolain julkinen arvostelu lisääntyi, ja yhä vaikuttavampien henkilöiden liittyä arvostelijoiden rintamaan kieltolain aatteellinen pohja alkoi murentua. Suomen historian ensimmäinen neuvoa-antava kansanäänestys järjestettiin kieltolaista joulukuussa 1931. Sen tulos oli selvä. Kuuluisaan numerosaaraan 543210 tunnukset tulleet hyväksiarä ääntä eli 5. joulukuuta 1932 kello 10 alkoholimyymälät avasivat jälleen ovensa humuusta.
Vuosien 1919-1932 kieltolaki ei ollut Suomen historiassa ainut laatuaan. Erilaisia alkoholin valmistus- ja myyntirajoituksia sekä enimmäkseen huonosti toteutuneita kieltolakeja on ollut läpi historian.
FM Jonna Pulkkinen on oululainen toimittaja ja vapaa kirjoittaja. Pulkkinen on opiskellut pääaineenaan historiaa. Hän on aiemmin julkaissut teokset Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historia sekä Kossu – Koskenkorvan ja suomalaisen vodkan historia.
Vuosien 1919-1932 kieltolaki on yksi erikoisimpia maassamme säädettyjä lakeja. Kesäkuun 1. päivä 1919 voimaan astunut kieltolaki määräsi, että alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi sallittiin vain lääkinnällisiin, teknisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin.
Lain voimaassaoloaikana kieltolaki- ja juopumusrikosten määrä räjähti käsiin. RIkoksiin eivät syyllistyneet vain Algot Niskan kaltaiset pirtukuninkaat, vaan se kosketti kaikkia yhteiskuntaluokkia. Rikkomuksista kärähtivät jopa poliisiviranomaiset, eikä maan poliittinen eliittikään lasin sylkenyt.
Kieltolain julkinen arvostelu lisääntyi, ja yhä vaikuttavampien henkilöiden liittyä arvostelijoiden rintamaan kieltolain aatteellinen pohja alkoi murentua. Suomen historian ensimmäinen neuvoa-antava kansanäänestys järjestettiin kieltolaista joulukuussa 1931. Sen tulos oli selvä. Kuuluisaan numerosaaraan 543210 tunnukset tulleet hyväksiarä ääntä eli 5. joulukuuta 1932 kello 10 alkoholimyymälät avasivat jälleen ovensa humuusta.
Vuosien 1919-1932 kieltolaki ei ollut Suomen historiassa ainut laatuaan. Erilaisia alkoholin valmistus- ja myyntirajoituksia sekä enimmäkseen huonosti toteutuneita kieltolakeja on ollut läpi historian.
FM Jonna Pulkkinen on oululainen toimittaja ja vapaa kirjoittaja. Pulkkinen on opiskellut pääaineenaan historiaa. Hän on aiemmin julkaissut teokset Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historia sekä Kossu – Koskenkorvan ja suomalaisen vodkan historia.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä |
|
|---|---|
| Tekijä | Jonna Pulkkinen |
| Teoksen nimi | Kieltolaki : kielletyn viinan historia Suomessa |
| SKU | P-KIEL-36ECFE |
| Avainsanat | alkoholipolitiikka, alkoholinkäyttö, valvonta, kieltolait |