Juha-Pekka Koskinen : Viisi todistajaa

Takakansi

Oliko Jeesus sittenkään muuta kuin tavallinen ihminen omiensa joukossa? Millainen hän oli läheistensä ja aikalaistensa silmissä? Juha-Pekka Koskinen piirtää kenties hätkähdyttävinkin kuvan puusepän pojasta, joka oli karkeatekoinen mutta lempeä, kömpelö mutta hellämielinen – josta naapurit supattivat ja johon seuraajatkin joskus tuskastuivat. Samalla kirjailija kuvaa ajankautemme alun elämää kaikessa raadollisuudessaan ja vimmaassaan. Kaiken tämän hän tekee viiden hyvin erilaisen ihmisen suulla. Hänen todistajiaan ovat Juudas, Maria Magdalena, Jeesuksen veli Jaakob, ylipapin vakooja Didymus sekä roomalainen legioonalainen Pertinax. Heidän "todistuksistaan" koostuu monisärmäinen kuva suuren julistajan kohtalosta.

Viisi todistajaa on kiehtova ja omaperäinen näkemys tutusta tarinasta. Juha-Pekka Koskisen hieno, perinteinen kertojaääni lumoaa vahvalla ilmaisuvoimallaan.

Esittely

Millainen Jeesus oikeastaan oli? Oliko hän hienopiirteinen ja lempeäsilmäinen paimen vai tavallinen ihminen omiensa joukossa? Millainen hän oli läheistensä ja aikalaistensa mielestä ja millainen oli hänen vaikutuksensa heidän elämäänsä? Juha-Pekka Koskinen vastaa uudessa romaanissaan Viisi todistajaa näihin kysymyksiin omalla tavallaan, jonka todenmukaisuutta lukija voi itse pohtia. Kirjailija piirtää kenties hätkähdyttävänkin kuvan puusepän pojasta, joka oli karkeatekoinen mutta lempeä, kömpelö mutta hellämielinen. Samalla hän kuvaa ajanlaskumme alun elämää kaikessa raadollisuudessaan ja vimmassaan. Kaiken tämän hän tekee viiden eri ihmisen suulla, viidestä eri näkökulmasta. Hänen todistajiaan ovat Juudas, Maria Magdalena, Jeesuksen veli Jaakob, ylipappien vakooja Didymys sekä roomalainen legioonalainen Petrinax. Heidän "todistuksistaan" koostuu monisärmäinen kuva suuren julistajan kohtalosta.

Viisi todistajaa ei ole varsinaisesti uskonnollinen teos. Se on pikemminkin pohdiskeleva ja kiehtova tarina, jota Juha-Pekka Koskisen perinteinen, eeppinen kertojanääni johdattelee. Viisi todistajaa erottuu virkistävänä poikkeuksena modernien ihmissuhdekuvausten joukosta ja jatkaa hienolla tavalla kirjailijan kiitosta saaneen esikoisteoksen Ristin ja raudan tie viitoittamaa linjaa.