Juha Pohjonen : Sodan ja rauhan rajalla : välirauhan uhrit 1940-1941
Alkaen 17,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-SODA-C8A8D8
Juha Pohjosen teos perehtyy Suomen itärajan tapahtumiin välirauhan aikana, paljastaen unohdettujen rajaseudun ihmisten kohtaloita ja rajan arvaamattomuutta sodan ja rauhan välissä.
Kenelle: Sopii sotahistoriasta ja Suomen historiasta kiinnostuneille aikuisille.
Tutkimus Suomen talvisodan jälkeisestä itärajasta – ja rajalla kadonneista, unohdetuista ihmisistä.
Kun talvisodan rauha solmittiin, 12.3.1940, Josif Stalin vetäisi Kremlissä uuden rajan paksulla kynälläkin pienen mittakaavan karttaan. Kartan leveä viiva muuttui maastossa epämääräiseksi parin kilometrin kaistaleeksi. Kulkiko raja viivan länsireunassa vai itäreunassa? Siitä ei Moskovassa puhuttu. Moisen pikkuseikan saisivat rajanmäärittelijät päättää.
Rajankäynnin alkaessa toukokuussa 1940 tunnelma itäisellä rajaseudulla oli edelleen kireä. Sotelait olivat ottamassa selvää jokaisesta kylästä, talosta ja niemestä, ja neuvostoliittolaiset epäilivät suomalaisten hakevan revanssia. Jokaista epämääräisen raja-alueen ylittäjää epäiltiin vakoilijaksi, varsinkin Neuvostoliiton puolella, joka käytti häikäilemättömästi vahvemman valtaa. Suomalaisia alkoi kadota, ensimmäiset jo ennen rajankäynnin alkua.
Keitä nämä kadonneet suomalaiset olivat? Jotkut loikkasivat, jotkut eivät halunneet uskoa Karjalan menetystä todeksi vaan menivät "koteihinsa". Sotilaita siepattiin koko ajan, joitakin murhattiin, monet katosivat kokonaan. Viimeinen vuonna 1940 kadonnut ja tulliasteelta siepattu palasi Suomeen 1950-luvun lopulla, suurin osa ei palannut koskaan.
Kun talvisodan rauha solmittiin, 12.3.1940, Josif Stalin vetäisi Kremlissä uuden rajan paksulla kynälläkin pienen mittakaavan karttaan. Kartan leveä viiva muuttui maastossa epämääräiseksi parin kilometrin kaistaleeksi. Kulkiko raja viivan länsireunassa vai itäreunassa? Siitä ei Moskovassa puhuttu. Moisen pikkuseikan saisivat rajanmäärittelijät päättää.
Rajankäynnin alkaessa toukokuussa 1940 tunnelma itäisellä rajaseudulla oli edelleen kireä. Sotelait olivat ottamassa selvää jokaisesta kylästä, talosta ja niemestä, ja neuvostoliittolaiset epäilivät suomalaisten hakevan revanssia. Jokaista epämääräisen raja-alueen ylittäjää epäiltiin vakoilijaksi, varsinkin Neuvostoliiton puolella, joka käytti häikäilemättömästi vahvemman valtaa. Suomalaisia alkoi kadota, ensimmäiset jo ennen rajankäynnin alkua.
Keitä nämä kadonneet suomalaiset olivat? Jotkut loikkasivat, jotkut eivät halunneet uskoa Karjalan menetystä todeksi vaan menivät "koteihinsa". Sotilaita siepattiin koko ajan, joitakin murhattiin, monet katosivat kokonaan. Viimeinen vuonna 1940 kadonnut ja tulliasteelta siepattu palasi Suomeen 1950-luvun lopulla, suurin osa ei palannut koskaan.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Juha Pohjonen |
| Teoksen nimi | Sodan ja rauhan rajalla : välirauhan uhrit 1940-1941 |
| SKU | P-SODA-C8A8D8 |
| Avainsanat | evakuointi, välirauha, rajavyöhykkeet, vetäytyminen (sotatoimet) |