Juha Rosenqvist : Hyljekoirat ja seiskarinkoira

Ihmisen ja koiran yhteinen taival alkoi jääkauden aikana. Jääkauden loputtua ihmiset asuttivat Pohjolan ja heidän mukanaan kulki koiria, jotka olivat elintärkeä apu pohjoisen riistamailla.
Koiria hyödynnettiin erityisesti hylkeiden talvipyynnissä, sillä koiran tarkat aistit olivat jäälakeuksilla välttämättömiä hylkeiden paikallistamisessa.

Koirat kulkivat pyytäjien mukana hyljejäillä tuhansien vuosien ajan. Suomen rannikoille muodostui hyljekoirien kanta, ja varsinkin Suomenlahti oli tunnettua hyljekoirien aluetta. Pyyntikulttuuri koirineen säilyi elinvoimaisena toiseen maailmansotaan asti.

1990-luvulla virisi hanke, jossa ryhdyttiin luomaan uudestaan hyljekoiraa, joka perustui Seiskarin saarella eläneisiin koiriin. Syntyi seiskarinkoira, jonka kantaa on hiljalleen kasvatettu parinkymmenen vuoden ajan. Seiskarinkoirien kasvatuksessa pyritään terveeseen ja perimältään monimuotoiseen peruskoiraan ilman ahdasta rotumääritelmää.