Juha Siltala : Pandemia : Kiihdytysajon äkkijarrutuksesta uuteen normaaliin

Globaalissa taloudessa täytyi kasvaa yli muiden, jottei kuihtuisi. Äärellisten yksilöiden oli ehdittävä toteuttaa äärettömät mahdollisuutensa pärjätäkseen työmarkkinoilla. Oli ehdittävä olla kaikkialla yhtä aikaa, jotta voisi joskus hellittää. Sitten tuli kuolemantauti, joka pakotti olemaan läsnä tässä ja nyt.

Juha Siltala tarkastelee koronakriisiä rahan ylitarjonnalla ja tulevien tuottojen odotuksella pyörineen talouden jatkeena. Globaalissa ohutkatonnaisessa löydöt oli otettu pois, varastoi ei pidetty ja hankkeet ja ohjeet olivat päättyneet. Työntekijöiden hyvinvointia oli sidottu alustatalouden mittauksiin. Velkaantakan maksunimet ja inflaation pelko ovat säädelleet tehohoidettua taloutta. Julkista kulutusta on lisännyt myös vihreä siirtymä ja turvallisuuden varmistaminen.

Korona palautti kuoleman omakohtaiseksi myös vauraissa maissa. Se pani etsimään elämän merkitystä. Kotieristys vapautti tekemään vähemmän asioita kunnolla tai teki levottomaksi, kun kaikkea ei voinut kontrolloida. Keinottelumuudesta voitiin vapautua myös vihaamalla ryhmässä toista ryhmää. Vanhojen konfliktien elvyttäminen muuttaa ahdistusta yhteisöturmaksi.

Korona-aikana jännittynyt valppaus on vaihdellut vapautuskarnevaalien kanssa. Uudessa normaalissa varuillaanolo jatkuu mutta toivoa saadaan arjen onnistumisista. Teknologia ei ole tuottanut vain ongelmia vaan myös keksintöjä, jotka hiilen ohella sitovat ihmistyötä parempaan käyttöön.