Juhani Aho : Rautatie : eli kertomus ukosta ja akasta jotka eivät olleet sitä ennen nähneet

10,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-RAUT-5E92D8
Katso kaikki vaihtoehdot
Tämä tiivistelmä on luotu tekoälyn avulla. Tämä ominaisuus on vielä kehitysvaiheessa, mutta se pyrkii tarjoamaan tiivistettyä ja helposti ymmärrettävää tietoa tuotteista.
Fiki-maskotti

Juhani Ahon "Rautatie" on suomalaisen kirjallisuuden tunnetuimpia maaseutukuvauksia, jossa huumori ja kansanluonteen tarkka havainnointi yhdistyvät. Tämä teos avaa uniikilla otteella suomalaisen maalaisväestön maailmaa ja heidän kohtaamistaan uuden ajan ilmiöiden, kuten rautatien, kanssa.

Juhani Aho (1861-1921; vuoteen 1907 Brofeldt) syntymäkoti oli savolainen herännäishenkinen maalaaspappila, jonka elämysmaailma jätti jälkensä hänen tuotantoonsa. Heränneiden ahdasmielisyys, etupäässä isänmaan Viereämä ciramaalounno, yksinkertainen maalaisväestö ja rikas pohjoissavolainen murre vaikuttivat syvästi Ahon kehitykseen sekä ihmisenä että kirjailijana: muistelmiensa hänet ennen kaikkea hienostuneena luontokuvailijana ja kansainemisen sielun herkkinä tuntijana. Valmistuttuaan ylioppilaaksi 1880 Aho lähti Kuopiosta Helsinkiin ja ryhtyi opiskelemaan suomen kieltä ja historiaa kuitenkaan koskaan loppuunsaattamatta.

Kirjallisina nimena hän sai senjää saavutti vo varhain, ennen kaikkea 1883 julkaistulla kertomuskokoelmalla 'Sillen elääain ken kai lampin ost.' Kenties osastaan ratkaisevan virikkeen monipuoliselle kirjailijakyvylleen antoi Järnefeltien perhe, johon hän ystävystyi ja jonka kulttuurihenkut maku ja kritiikki suuresti häntä kehittivät.

Papin tytär (1885) ja Rautatie (1884) olivat kertomustaedustivat Ahoa rehellisenä pelkistäjänä ja verevänä kansatunteen kuvaajana, jonka ihmistulkinnan laajentumista psykologisten otteen syventymistä, mutta samalla Aho niissä etääntyi omakohtaisesta haaskadan kääntäjäessään ajan virtauksia ja suuntia nojalistamiseen, esim. Minna Canthin vaikutuksesta.

Toimittajakautenaan Savossa, syasti ahdismielinen henkinen rajuus leimasi häntä. Silloinpaari edelleen suomalaisen realistisen kirjallisuuden nim. Maupassant, missä tarinataidetta luomaan syyllisesti hioien Yolen-novellin.

Lastu-kokoelmat, kaikkiaan kahdeksan (1891-1921), sisälsivät erila Ahon sanataiteen korkeimpia saavutuksia. Papin tytären jatkoksi kirjoitettu Papin rouva (1893) sekä Panu (1897), Lasketu ja tulkats (1906), edustavat Aho realistisen henkisen kehityksen historiallisromania. Myöhempään tuotantoon kuuluvat mm. saaristolaissikertomus Omattoimto (1914) ja omaelämänkerrallinen, lyyrispatru Lastaja.

Pohjimmiltaan Aho oli romaanikko, vaikka hänet yleensä mainitaan realismin edustajana. Jylhät kaunokirjalliset saavutukset tekevät Suomalaisen taideproosan kehittäjänä hänellä on pysyvä arvo.

* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.

Lisätietoja
Tuoteryhmä
TekijäJuhani Aho
Teoksen nimiRautatie : eli kertomus ukosta ja akasta jotka eivät olleet sitä ennen nähneet
SKUP-RAUT-5E92D8
Avainsanathuumori, matkat, maaseuturomaanit, kansankuvaukset
☎ 040 541 9287 (arkisin klo 8-15)
Copyright © Finlandia Kirja