Juhani Paasivirta : Työväenliike yleiseurooppalaisena ilmiönä 2

Dosentti Juhani Paasivirran teoksen ensimmäinen osa, joka ilmestyi v. 1953, herätti suurta huomiota. Siinä tekijä kosketteli työväenliikkeen syntyä, poliittista järjestäytymistä ja suuntavirtauskia koskevien kysymysten yhteydessä koko ns. taisteluvaiheen keskeisiä ongelmia. Nyt ilmestyvässä toisessa osassa käsitellään työväenliikkeen kehitysilmiöitä sekä kansallisesti että kansainvälisestä näkökulmasta katsoen. Lähtökohtanaan ensimmäinen maalinosato tekijä selvittelee niitä mielipideristiriitoja, joiden tuloksena oli kahtiajako: sosialidemokraattisten ja kommunististen virtausten hahmottuminen maanosamme poliittisella kartalla. Sen jälkeen hän erittelee molempien voimaryhmien käyttämät mahdollisuuksia ja menettelytapoja valtiankäyttöongelman ratkaisemiseksi sekä kummallekin ominaisten poliittis-sosiaalisten järjestelmien luomiseksi. Siirtyessään 1930-luvulle, 'fascismin valtakaudelle', hän osoittaa, miten työväenliike koettaa löytää ajankohdalle soveltuvat taistelumuotonsa, jopa yhteistoimintatunnukseenkin nojautuen, kunnes toisen maailmansodan tapahtumainkehitys, joka vyöhykkejakoinen edistää bolševismin ekspansiota, johtaa kentältä perinnäisiä vastakohtia työväenliikkeessä jouduttaen osaltaan kansainvälispoliittisten voimaryhmittymien syntyä. Teoksen jälkimmäinen osa niveltýy kiinteästi edellisen piirteén eurooppalaisen työväenliikkeen satavuotiskauden kehityshistoriasta kriittillisen kuvan.