Juhani Suomi : Mauno Koiviston aika 1-3 : Pysähtyneisyyden vuodet ; Epävarmuuden vuodet ; Kohti sinipunaa

Mitä Suomen ulko- ja sisäpolitiikassa tapahtui Mauno Koiviston presidenttikauden vuosina ja miksi? Professori Juhani Suomen teossarjan ensimmäinen osa alkaa Urho Kekkosen eronpyynnöstä 1981 ja päättyy kevääseen 1984, jolloin Mauno Koivisto matkustaa Moskovaan tavatakseen jo kolmannen Neuvostoliiton johtajan lyhyen presidenttiruunsa aikana. Muutosehdotukset saattoivat Mauno Koiviston vaalivoittoon, ja on väitetty, että hän teki loppun Kekkosen aikaisesta nöyristelevästä käytöksestä Neuvostoliittoa päin. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että kehitys kuului Koiviston kaudella jopa päinvastaiseen suuntaan. Äänestäjät huomasivat pian kansanosien toisenlaisen presidentin kuin oli ollut heidän vertailuissaan. Koivisto kaivoi eduskunnalta vallan itselleen ja piti tiukasti kiinni ulkopoliittisista valtaoikeuksistaan. Suhteet tulehtuivat niin ulkovaltoihin, oikeuslaitokseen kuin lehdistöön. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui kuitenkin presidentin omaksuma matala profiili ja siihen kytkeytynyt alttius vetäytyä taka-alalle. Miltä maailma näytti noina vuosina Suomesta käsin? Miten valtion johto reagoi ulkoisiin tapahtumiin ja paineisiin? Millaista sisä- ja talouspolitiikkaa valtakunnassa harjoitettiin ja millaiset olivat yhteiskunnan valtasuhteet? Näyttämöllä presidentin ympärillä hääräili koko politiikan establishment – vahvimpana valtakunnan mahtimies, pääministeri Kalevi Sorsa.