Juhani Suomi : Pysähtyneisyyden vuodet : Mauno Koiviston aika 1981-1984

Takakansi

Mitä Suomen ulko- ja sisäpolitiikassa tapahtui Mauno Koiviston presidenttikauden vuosina ja miksi?

Professori Juhani Suomen teossarjan ensimmäinen osa alkaa Urho Kekkosen eronpyynnöstä 1981 ja päättyy kevääseen 1984, jolloin Mauno Koivisto matkustaa Moskovaan tavatakseen jo kolmannen Neuvostoliiton johtajan lyhyen presidenttiuransa aikana. Muutosodotukset saattoivat Mauno Koiviston vaalivoittoon, ja on väitetty, että hän teki loppu Kekkosen aikaisesta nöyristelevästä käytöksestä Neuvostoliiton pihaan. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että kehitys kulki Koiviston kaudella joopa päivävästeisesti suuntaan. Äänestäjät hyväksyivät vaaleissa sopeutumisen tosiasioiden presidentin kuin oikutteluttelelle valitsijassa. Koivisto kuitenkin katsoi uskonnon vainelmiä edustasi ja piti tiukasti kiinni ulkopoliittisista valtaoikeuksistaan. Suhteet tulehtuivat niin ulkovaltoihin, oikeuslaitokseen kuin lehdistöön. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui kuitenkin presidentin omaksuma matala profiili ja siihen kytkeytynyt alttius vetäytyä taka-alalle. Miltä maailma näytti noina vuosina Suomesta käsin? Miten valtion johto reagoi ulkoisiin tapahtumiin ja paineisiin? Millaista sisä- ja talouspolitiikkaa valtakunnassa harjoitettiin ja millaiset olivat yhteiskunnan valtasuhteet? Näyttämöllä presidentin ympärillä hääri koko politiikan establishment – vahvimpana valtakunnan mahtimies, pääministeri Kalevi Sorsa.

Esittely

Professori Juhani Suomi pyrkii teoksessaan selvittämään, mitä Suomen ulko- ja sisäpolitiikassa
tapahtui Mauno Koiviston presidenttikauden vuosina ja miksi.
Miltä maailma näytti Suomesta käsin? Miten valtion johto reagoi ulkoisiin tapahtumiin ja
paineisiin, millaista sisä- ja talouspolitiikkaa valtakunnassa harjoitettiin ja millaiset olivat
yhteiskunnan valtasuhteet?
Sarjan ensimmäinen osa alkaa Urho Kekkosen eronpyynnöstä ja päättyy kevääseen 1984, jolloin
Koivisto matkustaa Moskovaan tavatakseen jo kolmannen Neuvostoliiton johtajan lyhyen
presidenttiuransa aikana.
Muutosodotukset saattelivat Koiviston vaalivoittoon, ja on väitetty, että hän teki lopun Kekkosen
aikaisesta nöyristelevästä käytöksestä Neuvostoliittoon päin.
Tutkimus osoittaa kuitenkin, että kehitys kulki noina aikoina jopa päinvastaiseen suuntaan.