Juhani Suomi : Talvisodan tausta : Neuvostoliitto Suomen ulkopolitiikassa 1937-1939 1

— Leningrad on sosialistisen maamme etuvartioasema sen luoteisrajalla. Istu en Eurooppaan antavan "ikkunan" ääressä ja nähden, mitä tämän ikkunan takana tapahtuu, me havaitsemme, että tästä ikkunasta yhä äänekkäämpänä paadinkatuu kuuluviin fasismin perikato, joka valmistautuu sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Zhdanov 29.11.1936

— Neuvostohallituksen tulisi saada edes jonkinlainen vakuutus siitä, miten Suomi tulisi käyttäytymään, jos jokin kolmas valtio ryhtyisi lupaa kysymättä käyttämään sen aluetta aloittaakseen sotatoimet Neuvostoliittoa vastaan. Voroshilov 8.2.1937

— Onko Suomi valmis antamaan Neuvostoliitolle garantii siitä, ettei se tule auttamaan Saksaa sodassa Neuvostoliittoa vastaan, vaan päinvastoin ryhtymään sodan ulkopuolisena sen varautumista Saksasta lähteviin hyökkäyksiin vastaan? Jartsev 14.4.1938

— Neuvostoliitto ei pelkää Saksaa, mutta turvaamalla Suomen alueen se säästää tuhansien suomalaisten ja venäläisten hengen. Jartsev 1.8.1938

— Joka tapauksessa olin iloinen, että vaistomaisesti olin ottanut nopean otteen ja tehnyt lopun näistä "neuvotteluista", ennen kuin ne ehtivät tulla liian vaarallisiksi. Erkko tammikuussa 1939

Etappeja tiellä kohti talvisotaa. Jännittävästi ja värikkäästi kuvattua kansakuntamme yöpuolen historiaa, pääosassa salaperäinen neuvostodiplomaatti Boris Jartsev, Stalinin emissaar. Miksi Suomi valitsi tietoisesti kannan, joka jätti sille lopulta vain sodan vaihtoehdon? Ketkä olivat päätöksiä tekemässä, mitkä olivat heidän motiivinsa?

Juhani Suomen Talvisodan tausta palkittiin ilmestyessään vuonna 1973 vuoden valtiotieteellisenä tutkimuksena. Vaikka teoksen julkistamisesta on kulunut runsaasti aikaa, sen piirtämä kokonaiskuva tapahtumien kulusta on nykyisenkin tietämyksen valossa oikea.