Juho Koskimaa : Konsuli Hansen

»Kokonaisuudessaan Juho Koskimaan viimeinen teos on ehä- muotoinen ja taiteellisesti varma. Se on alusta loppuun yhtenäi- sen taiteellisen kuvausvoiman kannattama, ja jo heti ensimmäisten sivujen jälkeen antautuu lukija luottamuksella kirjailijan johdetta- vaksi. – Tämän hänen viimeisen teoksensa pohjasävel on vakava ja kohottava. Siinä tuntee siveellisen miehenyrhdin.» (Turun Sanomat.)

»Hänen viimeinen romaaninsa alkaa kaamealla nälänhädän ja joukkokuoleman kuvauksella. Tämä alku­kuvaus on parhaita, mitä Koskimaa on kirjoittanut. Siinä hänen maalauksellinen tunnelmakuvausken on antanut vaikuttavintansa. Sittenmmin hän tässä romaanissaan kääntyy elintarmoiseen ja rakentavaan elämän- kuvaukseen, mutta ratkaisevana ainekse­ na hänen kerronnassaan on kuitenkin aina hiljainen tunnelma- ja mietekuva­lu, jossa on hilli- tyn vesivärimaalauksen keveyttä ja ohuutta. – Omintakeinen tenho valuu lukijaan tuosta alkuloisen harmaasta tunnelmaväriytyksestä; siinä tuntee persoonallisen värinän —.» (Maist. Hugo Jalkanen lltasanomissa.)

»Tämän lahjakkaan kirjailijan silmissä ei ole koskaan hämärtä­ nyt niin valtavaa perspektiiviä kuin hänen kirjoittaessaan tätä valtavaa sarjateostaan. Ja mikä tyylin vaivattomuus ja hänen hieno asennoitumisensa objektiivisuus erilaisissa kuvauksen yksityiskohdissa!» (Pohjois-Savo.)

»Juho Koskimaa on viimeisellä romaanillaan päässyt niin lähelle kansansieluisuutta kuin vain se on ollut mahdollista. Hän on ylittänyt sekä omat saavutuksensa että itsensä.» (Rovaniemi.)