Juho Kotakallio : Hänen majesteettinsa agentit : brittitiedustelu Suomessa 1918-1941

Takakansi

Lokakuun vallankumouksen jälkeen Ison-Britannian tiedustelupalvelu SECRET INTELLIGENCE SERVICE kiinnostui Neuvosto-Venäjästä. Samalla britti­tiedustelu kiinnitti huomionsa maihin, joista olisi apua sosialis­tisen suurvallan vastaisessa tiedustelussa. Vasta itsenäistynyt Suomi oli pitkän itärajan vuoksi erinomainen tarkkailupaikka. Lisäksi briteillä ja suomalaisilla oli yhteinen tavoite: bolševismin vastustaminen.

Brittiagentit liikkuivat Suomessa ja Venäjällä peitetehtävien turvin – he olivat liikemiehiä, toimittajia, diplomaattjea tai upseereita. Heidän joukossaan oli kiinnostavia tiedustelijapersoonallisuuksia, jotka onnistuivat toistuvasti vaihtamaan kasvojaan ja sulautumaan ympäristöönsä – kuuluisimpina sir Paul Dukes ja James Bondin esikuva Sidney Reilly.

Hänen majesteettinsa agentit tuo uutta tietoa brittitiedustelusta Suomessa lokakuun vallankumouksesta jatkosotaan asti. Teos piirtää jännittävän kuvan Suomesta suurvallan naapuirina sekä tiedustelutalsta, joka työskenteli lakkaamatta pinnan alla itsenäisyystemme ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Esittely

Britannian salaiset asiamiehet tiedustelivat Neuvostoliittoa Suomesta käsin

Lokakuun vallankumouksen jälkeen Secret Intelligence Service eli SIS kiinnostui Neuvosto-Venäjästä. Samalla brittitiedustelu kiinnitti huomionsa maihin, joista olisi apua Neuvostoliiton vastaisessa tiedustelussa - eräs tärkeimmistä oli vasta itsenäistynyt Suomi. Brittiagenteille Suomi oli erinomainen tarkkailupaikka, koska pitkää ja korpista rajaa oli vaikea valvoa. Lisäksi briteillä ja suomalaisilla oli yhteinen tavoite: bolsevismin vastustaminen.

Brittiagentit liikkuivat Suomessa peitetehtävienturvin - he olivat liikemiehiä, toimittajia, diplomaatteja tai upseereita. Heidän joukossaan oli kiinnostavia tiedustelijapersoonallisuuksia, jotka onnistuivat toistuvasti vaihtamaan kasvojaan ja sulautumaan ympäristöönsä - kuuluisimpina sir Paul Dukes ja Sidney Reilly, James Bondin esikuva.

Talvisodan aikana brittitiedustelu vahvistui entisestään, kun Suomeen tuli brittivapaaehtoisia, joita käytettiin myös tiedustelutehtäviin. Neuvostoliitosta kerättyjä tietoja vaihdettiin etsivän keskuspoliisin sekä yleisesikunnan tiedustelun kanssa.

Hänen majesteettinsa agentit tuo uutta tietoa vähälle huomiolle jääneestä brittitiedustelusta lokakuun vallankumouksesta jatkosotaan asti. Teos piirtää jännittävän kuvan Suomesta suurvallan itänaapurina sekä tiedustelualasta, joka työskenteli lakkaamatta pinnan alla itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä.