Jukka Seppinen : Itsenäinen Suomi vakoilun maailmassa 1945-2018 : Tiedustelu on valtiollisen päätöksenteon salaista tukitoimintaa
12,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-ITSE-7D87AB
Jukka Seppinen tarjoaa kattavan katsauksen Suomen tiedusteluhistorian suuriin linjoihin ja vakoilun merkittävimpiin tapauksiin kylmän sodan ajalta aina nykypäivään saakka.
Kiinnostavimmat vakoilutapaukset ja kattava kokonaiskuva vakoilun maailmaan!
Kommunistisen ja yleensä radikaalin vasemmiston nousu lainsuojattomasta odotilasta suoraan laillisiksi poliittisiksi toimijoiksi oli vahvadtuttava. Ensi rivin poliittisista toimijoista ei-sosialistisesta leiristä vain J. K. Paasikivi ja Urho Kekkonen säilyttivät asemansa ja toimintakykynsä, mikä oli erittäin merkittävä asia länsimaiselle Suomelle.
Lähtökohdat suosivat sittemmin suomettumisen nimen saanutta poliittista kehitystä Neuvostoliiton lisätessä pitkäaikaista painostusta. Kun Stalin tyytyi YYA-Suomeen, hänen kuoltuaan alkoi pitkäikäisimmän kommunistinen pyrkimys saada Suomi siirtymään Neuvostoliiton leiriin.
Tähän poliittiseen tilanteeseen liittyneen neuvostovakoilun ja -vaikuttamisen torjuminen osui suojelupoliisin vastuulle vuoden 1949 toimintasäännön aloittaneen suojelupoliisin (Supon) keskeiseksi tehtäväksi muodostui vakoilun torjuminen. Vuoteen 1972 saakka Supoa johti poliisin linjanjohtaja Armas Alhava. Hän oli tiukka laillisuusmies, toisin kuin KGB:n johtaja Moskovassa. KGB vaihteli johtajiaan, jotta virkailijat ymmärtäisi entistä paremmin "ystävyys politiikan vaatimukset".
Se, miten Supo selvisi tästä ajasta, on suorastaan kutkuttavan jännittävä asiakokonaisuus. Suojelupoliisin päällikkö on merkittävässä asemassa laillisuuden vartijana. Toteutuiko tämä periaate Pentin ja Tiitisen aikana?
Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen aika analysoidaan myös tarkasti. Uudet uhkakuvat nousivat mitä moninaisimmissa muodoissa. Seppinen käy nämä vaiheet tarkasti tähän päivään asti ja ottaa selkeän kannan asioiden tilaan ja siihen, miten tehokkaasti pitäisi suorittaa tiedustelumaailman suhteet.
Tohtori Jukka Seppinen keskittyy teoksessaan tiedusteluhistorian suuriin linjoihin. Suomen lisäksi Seppinen tarkastelee myös kansainvälistä yhteistyötä alalla. Teos on jatkoa syksyllä 2017 ilmestyneelle kirjalle, joka käsitteli vakoiluhistoriaa vuosilta 1917–1945.
Kommunistisen ja yleensä radikaalin vasemmiston nousu lainsuojattomasta odotilasta suoraan laillisiksi poliittisiksi toimijoiksi oli vahvadtuttava. Ensi rivin poliittisista toimijoista ei-sosialistisesta leiristä vain J. K. Paasikivi ja Urho Kekkonen säilyttivät asemansa ja toimintakykynsä, mikä oli erittäin merkittävä asia länsimaiselle Suomelle.
Lähtökohdat suosivat sittemmin suomettumisen nimen saanutta poliittista kehitystä Neuvostoliiton lisätessä pitkäaikaista painostusta. Kun Stalin tyytyi YYA-Suomeen, hänen kuoltuaan alkoi pitkäikäisimmän kommunistinen pyrkimys saada Suomi siirtymään Neuvostoliiton leiriin.
Tähän poliittiseen tilanteeseen liittyneen neuvostovakoilun ja -vaikuttamisen torjuminen osui suojelupoliisin vastuulle vuoden 1949 toimintasäännön aloittaneen suojelupoliisin (Supon) keskeiseksi tehtäväksi muodostui vakoilun torjuminen. Vuoteen 1972 saakka Supoa johti poliisin linjanjohtaja Armas Alhava. Hän oli tiukka laillisuusmies, toisin kuin KGB:n johtaja Moskovassa. KGB vaihteli johtajiaan, jotta virkailijat ymmärtäisi entistä paremmin "ystävyys politiikan vaatimukset".
Se, miten Supo selvisi tästä ajasta, on suorastaan kutkuttavan jännittävä asiakokonaisuus. Suojelupoliisin päällikkö on merkittävässä asemassa laillisuuden vartijana. Toteutuiko tämä periaate Pentin ja Tiitisen aikana?
Neuvostoliiton romahduksen jälkeinen aika analysoidaan myös tarkasti. Uudet uhkakuvat nousivat mitä moninaisimmissa muodoissa. Seppinen käy nämä vaiheet tarkasti tähän päivään asti ja ottaa selkeän kannan asioiden tilaan ja siihen, miten tehokkaasti pitäisi suorittaa tiedustelumaailman suhteet.
Tohtori Jukka Seppinen keskittyy teoksessaan tiedusteluhistorian suuriin linjoihin. Suomen lisäksi Seppinen tarkastelee myös kansainvälistä yhteistyötä alalla. Teos on jatkoa syksyllä 2017 ilmestyneelle kirjalle, joka käsitteli vakoiluhistoriaa vuosilta 1917–1945.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Jukka Seppinen |
| Teoksen nimi | Itsenäinen Suomi vakoilun maailmassa 1945-2018 : Tiedustelu on valtiollisen päätöksenteon salaista tukitoimintaa |
| SKU | P-ITSE-7D87AB |