Jurgen Thorwald : Paljastavat sinetit - Rikostutkimuksen vuosisata 1

Rikollisen varma tunnistaminen oli 1800-luvun lopulla poliisin vaikeimpia tehtäviä. Esimerkiksi Pariisin poliisilla oli jo tuolloin hyvin laaja arkisto rikollisten valokuvia, mutta niitä ei kyetty ryhmittämään eikä siis myöskään käyttämään tehokkaasti hyväksi. Alphonse Bertillon sai suuren ponnistusten jälkeen Ranskassa käyttöön eri ruumiinosien tarkkoihin mittauksiin perustuvan tunnistamisjärjestelmän, mutta »paljastavat sinetit» — sormenjälkien perusteella uusi menetelmä syrjäytti sen lopullisesti ja ehdottoman varmana. Tieteellisten rikostutkimuksen edessä alusta lähtien kiinnittää myös huomiota vakavia rikoksia usein uhreista löydettyihin luunien sekä epäillyn murha-aseen eroavaisuuksin — näin sai alkunsa kriminalbalmistikka.

Jürgen Thorwald on kirjoittanut ensimmäisen yhtenäisen kuvauksen tieteellisen rikostutkimuksen kehityksestä ja tässä niteessä hän kertoo vauhdikkaasti mm. miten Ison-Britannian poliisilaitos sai alkunsa Bow-Streetin »juoksupojista», miten Pariisin poliisilaitos muuttui tehokkaaksi entisen suuririkollisen Vidocqin johtaessa sitä, miten vanhoista kiinalaisista ruukuista löydetyt sormenjäljet syrjäyttävät »bertilonoinnin» ja miten anarkistien suorittamat poliittiset murhat sekä Al Caponen ajan Chicagon gangsterieden ja »lahjomattomien» väliset hurjat tulitaistelut vaikuttivat rikostutkimuksen kehitysvaiheisiin.