Juri Trifonov : Aika ja paikka

Postuumissa romaanissaan Aika ja paikka Juri Trifonov käy lävitse kirjailija Antipovin elämäntietä 30-luvun lapsuusvuosista aina 80-luvun alkuun. Trifonovin omaa elämääkö, avainromaaniko? Näin yksinkertaista kaikki ei kuitenkaan ole. Paljolti omakohtaisenkin aineksen kautta Trifonov tutkailee ennen muuta kirjailijan työprosessia, oman kokemuksen ja muun materiaalin työstämistä fiktioksi, henkilöhahmoiksi jotka elävät omaa elämäänsä. Syntyy romaani kirjailijasta joka kirjoittaa romaania kirjailijasta joka kirjoittaa romaania kirjailijasta — ketju ulottuu aina runsaan sadan vuoden taakse jonnekin hämärään, kutsuvaan aikaan.

Kirjailijan yksinäisyyttä ja ahdingon hetkiä tutkaillessaan Trifonov pohtii myös sukupolvien välisiä kiinnikkeitä, lasten vieraantumista vanhemmistaan ja silti tahatonta riippuvuutta näistä vielä aikuisiässä, menneeseen nivoutumista tähän hetkeen.