Jussi Pekkarinen : Kävin ja kuulin

Takakansi

Raportointia on pidetty lähet­tilään tärkeimpänä tehtävänä. Lähettiläältä vaaditaan kattavaa kontaktiverkostoa, tarkkaa huomiokykyä, muutoksen merkkien vaistomista ja disinformaation seulomista tietotulvasta. Kuinka paikkansa pitäviä tietoja, oikeaan osuneita analyyseja ja viisaita neuvoja Suomen edustajat ovat lähettäneet kuriiripostissa ulkoministeriölle?

Maailmansotien välillä lähettiläät kirjoittivat vapaammin kuin nykyään. He eivät tyytyneet varovaiseen sanankäyttöön, vaan höystivät tiedotuksiaan värikkäillä havainnoilla asemamaansa tapaamistaan henkilöistä. Ritarikadulle saapui luonnehdintoja aikakauden merkkihenkilöistä, kuten Stalinista, Hitlerinistä ja Mussolinista, sekä monista kuninkaista, presidenteistä ja ministereistä. Raporteista paljastuu niin hämmästys, hämmennys, tuomio kuin ymmärrys.

Raportit ovat mainiota ajankuvaa. Ne välittävät eloisasti tapahtumasarjoja sellaisina kuin ne näyttäytyivät aikalaisille, Suomen lähettiläille.

Esittely

Diplomaatti on lyijykynä, jolla on korvat.

Raportointia on pidetty lähettilään tärkeimpänä tehtävänä. Mutta kuinka paikkansa pitäviä tietoja ja oikeaan osuneita analyysejä hän on pystynyt lähettämään kotimaan päätöksentekijöille? Entäpä oliko raporteista ulkoministeriössä hyötyä vai siirrettiinkö ne lukematta arkistoon?

Maailmansotien välillä lähettiläät kirjoittivat vapaammin kuin nykyään. Ritarikadulle tuli persoonallisia näkemyksiä eri maista ja kansoista. Raporteissa luonnehdittiin myös aikakauden merkkimiehiä kuten Stalinia, Hitleriä ja Mussolinia.
Tietokirjailija ja ulkoministeriön tutkija Jussi Pekkarinen on kirjoittanut lukuisia ulkoasianhallinnon historiasta kertovia teoksia.