Jyrki Mäntylä (suom) : Veriveljien saaga ja Viinimaan saaga

Veriveljien saaga ja Viinimaan saaga
Islantilaiset saagat – länsimaisen kirjallisuuden omalaatuisimpiin kuuluvat teokset – syntyivät 1000-luvun molemmin puolin ensi sijassa yhteiskunnallisista tarpeista ja samasta syystä ne tallennettiin pari vuosisataa myöhemmin. Saagat ovat mahtavia suku­kronikoita, jotka tekemällä selkoa sukujen vaiheista, niiden huomattavimmista jäsenistä ja heidän urotöistään vahvistivat sukujen mainetta. Ja kun papit ja munkit 1200–1325 kirjoittivat saagat pergamentille heidän tarkoituksenaan oli kirjoittaa Islannin kansan historiaa. Tänään saagat ovat kuitenkin ennen muuta kaunokirjallisuutta, väkevä ja alkumuotinsa. Saagojen maailma on karu, sillä ihmisetkin olivat, jo perin niihin syntysaaren ja sen ihmettekuin maailma oli. Kristinuskon kunnari arvoista olleet viellä vieraat, voima oli valtaa, onni suosii rohkeutta, kuningas tajuuttiin perin toisin kuin myöhemmin, harva kuoli luonnolliseen kuolemaan.

»Veriveljien saaga» on kirjallisesti hienoimpia islantilaisia saagoja. Sen aihepiirin innoittamana Halldor Kiljan Laxness on kirjoittanut teoksensa »Lautu sankareista». »Viinimaan saagan» historiallinen arvo on osoittautunut merkittäväksi kun todennetuin esineellisesti että islantilaiset todella ensimmäisinä löysivät Amerikan eli Viinimaan.