Kaisa Häkkinen : Agricolasta nykykieleen : suomen kirjakielen historia

Suomenkielisiä kirjoja alettiin painaa 1540-luvulla, mutta vielä kolmesataa vuotta myöhemmin oltiin yleisesti sitä mieltä, että suomi kelpasi vain oppimattoman kansan puhekieleksi tai hengellisiin teoksiin. Uskonnollisen kirjallisuuden perinne oli vahva, ja siinä vähässä, mitä vanhan suomen kaudella (1540–1810) muista aiheista kirjoitettiin, noudatettiin yleensä Raamatun mallia. Monet “pitäjäsuomen” piirteet juurtuivat kirjakieleen niin vankasti, että niitä tapaa nykyäänkin sekä kaunokirjallisuudesta että asiaproosasta. Kirjassa selvitellään aluksi niitä tekijöitä ja kehitysvaiheita, jotka nostivat suomen vähäksytystä rahvaskielestä täysiarvoiseksi sivistyskieleksi. Sitten tarkastellaan kirjallisuuden eri lajien sekä suomen kielen tutkimuksen kehitystä. Varsinaisena aiheena muodostaa kielen rakenteen muutos tarkastelu, jossa käydään läpi kirjoitus- ja äänittämistapojen kehitys, taivutussysteemin muutokset sekä lauseopin historian keskeiset piirteet, joita kaikkia valaistaan vanhojen kirjatekstien ja toisaalta uusimpien kielentutkimusten avulla. Lopuksi tarkastellaan sanoja, kuinka ne kirjakielessä joutuvat eri aikoina tiukemmalle tai avarammalle karsinnolle. Vanhastaan huomioita on kiinnitetty vieraiden kielten vaikutukseen. Tietoista kielenohjailuakaan ei ole unohdettu. Lopussa on aihepiireittäin järjestetyn lähdeluettelon ja hakemistojen lisäksi lyhyt elämäkertakuvauksia kirjakielen historian merkkihenkilöistä. Lisävalaistua on kautta kirjan tarjolla myös kuvissa ja kuvateksteissä.

Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola kehotti Rukouskirjassaan ”rakkaita kristillisiä lukijoita” Jeesus Siirakin sanoin

Socat teiten opetta Selawun myr urt lei Ste/Lazcaat minun päälleni/Mühlen aijca minne töte tein ja waiva nägin/Ja dein tören kokyssen lamy / Kimetä epia wastaam/Ninguin sorte popia Taarerat/ia pisteet se/Ninguin Sorda cuila Rou:

Saman juutalaisen oppineen suulla voi nykyäänkin kutsua tiedonjanoisia “Scoulun minun tykön,” kun oppia on tarjolla. Mikäli sitaatti tuntui käsittämättömältä, on syytä sitä suurempi käydä tutkimaan, miten suomen nykyinen kirjakieli on syntynyt.