Kalervo Leo : Pihlamäkeläiset : romaani

LEO KALERVO SEITSEMÄS ROMAANI ON KUVAUS KESKISUOMALAI- SEN MAALAISTALON JA SAMALLA KOKONAISEN ELÄMÄN- MUODON KOHTALOSTA
Romaanin tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun loppuun, kahteen kesäiseen sunnuntaihin. Pihlámien Antero, joka on jäänyt kotitilan isännäksi muiden neljän sisaruksen lähtiessä maailmalle, on vammautunut pahasti traktorionnettomuudessa. Hänellä ja hänen perheellään on edessä siirtyminen uuteen ammattiin ja elinympäristöön. Eri tahoille hajaantunut sisarusparvi kokoontuu takaisin yhteisen pohtimaan Pihlámäen tulevaisuutta. Onko heistä kenestäkään tilan pitäjäksi, vai jääkö se ajan ja keinottelijoiden repoteltavaksi?
Kukin sisaruksista kokee asian omalla tavallaan. He kaikki surevat kotitilan kohtaloa, mutta ovat jo niin juurtuneet paikkolleen että palaaminen tuntuu vaikealta. Arvo, vanhin lapsista, on helsinkiläinen betoniraudoittaja, vanhapoika. Sisko on maaseudun menestyvä lounasravintoloitsija osuuskaupan myymälänhoitajan avio- puolisona. Reino, on jäänyt kotipaikkakunnalle ja perustanut vakean autokorjaamon. Sisar, Raija, ainoa pitkälle koulutettu lapsista, on naimisissa osallistuen kulttuuriradikaalin kanssa.
Harri, Raijan mies, edustaa nykypaikkakilais, perinteet ja tunteiset hylkäävää uutta ajattelutapaa, johon kiinnittyvät vanhat elämänasenteet kummallisella huu- mutta kiihkottomalla otteella. Kuvauksella on runsaasti koukkuja. Lisäksi Arto Lindroos, eläkeläispainin vetäjä himoitsee isänääntöjä.
Humaanina ja havainnointikykyisenä ihmiselämän kuvaajana. Miesmainen maalaistunnelma kehittyi jo hänen, mielletään runotouhu Leo Kaleron muille saleille ymmärryksellä ja elämänläheisyydellä.