Kalevi Wiik : Eurooppalaisten juuret

Takakansi

Keitä me olemme? Mistä me tulemme? Elävätkö jälkeläisemme ehkä puhuakaan enää omaa kieltämme? Näihin kysymyksiin vastaa Kalevi Wiik suomalaisten ja muidenkin eurooppalaisten puolesta.
Suomalaisiin on ajan myötä juurtunut käsitys, että me olisimme peräisin "Volgan mutkasta". Käsitykset kielten ja kansojen juurista ovat kuitenkin viime vuosikymmeninä muuttuneet, kun kytkentöisillä on ollut liittyneet kielentutkijoiden ja arkeologien lisäksi myös geneetikot. Yksittäisten kielten ei ehkä nähdäkään tulevan ajasta ikin", vaan ne ovat ilmeisesti kehittyneet lähes nykyisiltä paikoillaan kohdatessaan muita kieliä.
Kalevi Wiik kokoaa nyt laajan ja keskustelua herättäneen teoriansa kirjaksi, joka tarkastelee erityisesti kielten välisiä kontaktipintoja ja niistä johtuvia kielten ja elinkeinojen vaihtumisia. Wiik pyrkii selvittämään, onko mahdollista selittää Euroopan huomaattavimmat uusien kielten ja murteiden syntyjä käyttämällä perusteluna kielten välisiä kontakteja.
Teos esittelee juurtenetsinnän keinoja ja historiaa ja johdattelee lukijan eurooppalaisten historiallisiin vaiheisiin. Kirjassa käydään perusteellisesti läpi niin indoeurooppalaiset, suomalais-ugrilaiset kuin baskilaiskielten kielet ja kansat.

Turkulainen Kalevi Wiik on fonetiikan emeritusprofessori.

Esittely

Keitä me olemme? Mistä me tulemme? Eivätkö jälkeläisemme enää puhukaan kieltämme? Kirja
kokoaa emeritusprofessori Kalevi Wiikin kiistellyn teorian suomalaisten ja eurooppalaisten juurista.
Käsitykset kansainvaelluksista ja suomalaisten juurista "Volgan mutkassa" ovat muuttuneet viime
vuosikymmeninä, kun juurtenetsijöiden joukkoon on kielentutkijoiden ja arkeologien lisäksi
liittyneet geneetikot. Kansojen ei siis enää nähdäkään vaeltaneen jostakin tuoden kielet tullessaan,
vaan kielet ovat kehittyneet suurin piirtein nykyisillä paikoillaan kohdatessaan muita kieliä,
kulttuureja ja elinkeinoja.