Kalle Päätalo : Muuttunut selkonen

Kalle ei ole koskaan pelännyt työtä, mutta Taivalkosken kunnan rakennusmestarina sitä näyttää olevan hänelle tarjolla ihan "ehotellen" — ensimmäisenä päälle painamassa vuosikurjausten läpivieminen kahdeksalla kansakoululla, joista monet ovat märkien lämpöeristeiden takia pitkäikäisessä mätänemistilassa. "Omaa" aikaa ei paljon jää, sillä varhaan hyvään maalaistapaan tulevat tuttavat ja kylänmiehet hoitelemaan rakennuslupa-asioita itsellensä ja sunnuntaina. Eikä asiaa helpota lapsuuden ja nuoruuden aikainen trauma, joka kieltää tuhlaamasta aikoinaan Kallioniemen vielä jauholappuihinkin kuluneita kunnan varoja taskiykyyerroksilla laajan pitäjän perukoille, kun polkupyörädiakin pääsee.

Koti-ikäväinen mies on palannut kasvu maisemilleen runsaan kymmenen vuoden poissaolon jälkeen ja joutuu huomaamaan, että nuoruuden aika ei ollut se kuten ennen. Kipeimältä tuntuukin muutos maisemassa, antroposofoiva harmaus, josta ei enää saada selville tuttuja kallioita. Niskavuorimaisissa hetkissä Kalle toteaa kaiken, elämän muuttumisen, jopa itsensä, värähtelevän autuutta Kallioniemien törmällä.

Pesiönvaaralla, Taivalkosken järkyttävän huonokuntoisessa kunnalliskodissa menneisyys sanatmukaisesti asuu sinne säilöttyinä, lapsuudesta tuttuina ihmisinä. Kuin esi näytökse nä myöhemmin tulevalle tehtävälleen kirjailijana joutuu Kalle virkansa puolesta suunnittelemaan tämän hauraan elämän suojaksi uuden rakennuksen.

Muuttunut selkonen kuvaa karhein ja herkin sävyin ihmisen ikuista kaipuuta maahan jota ei ole, pettymyksiä ja sen voittamista, elämälle suostumista. Mahtavan sarjan 21. osa on Kalle Päätaloa omimmillaan ja hienoimmillaan.