Kalle Päätalo : Tammerkosken sillalla

Suomalaiset sotilaat olivat taistelleet saksalaisten aseveljinä venäläisiä vastaan runsaan kolmen vuoden ajan, kun Suomi syyskuussa 1944 solmi aselevon Neuvostoliiton kanssa. Aselevon ehtoihin kuului vaatimus, että Suomen täytyi katkaista suhteensa Saksaan ja karkottaa entiset aseveljensä tarpeen vaatiessa vaikka ase kädessä Pohjois-Suomesta. Saksalaisten aloittama poltetun maan taktiikka ulottaa hävityksen Taivalkoskelle asti ja Kallen omaiset joutuvat taas kerran evakkotaipaleelle.

Kalle Päätalo ei kuitenkaan joudu enää mukaan näihin loppuselvittelyihin, vaan välirauhan tulo merkitsee hänelle paluuta siviiliin päivälleen kuukautta vaille viisi vuotta kestäneeltä sotaväkireissulta. Hän palaa niin tavoin muuttuneena, ettei ainoastaan haavoittumisen vuoksi loppuikänsä ontuvana muistelemaan sodan karaisemaa, vaan myös uuteen siviiliasytyään on harja. Kallesta on tullut mies hän ja hän suunnittelee uuden elämän rakentamista vanillensa kanssaa Messukylässä Tampereen lähellä.

Kirjeenvaihtotoverin kanssa solmittu avioliitto alkaa monien vaikeuksien keskellä. Kallelle ei ole kokemusta rakennustöistä eikä varsinaista opittua ammattia, myöskään asunto-olot eivät ole sodanjälkeisessä Suomessa ihanteelliset. Nuoripari aloittaa yhteisen elämänsä sairaan anopin kanssa kamarissa, johon heidän on kuljettava vuokraisännän asunnon keittiön läpi. Kaikkien kiusojen ja hankaluuksien keskellä tuleva kirjailija luo perustaa elämänuralleen: hän löytää voimaa ja innostusta kirjallisuudesta, varsinkin itsenäisen amerikkalaisen menestyskirjailijan Jack Londonin omaelämäkerrasta.

Kuvattaessaan sodan jälkeistä Suomea Kalle Päätalo osoittaa jälleen voimansa maamme suosituimpana kertojana. Tässä teoksessa on samaa inhimillistä lämpöä ja nöyrää elämänviisautta kuin hyvässä kirjassa on oltava aina. Erityisen vaikuttava on nuoren avioliiton onnen ja ongelmien kuvaus, jossa yhtenä säikeenä kulkee koko ajan herkullinen huumori.