Kamala Markandaya : Punaista tomua (libristikappale)

"Mutta kas kun letunhäntä keikahteleikin siellä takana?" Tämä Simeonin lause oli nottonut Toni Havun muutama vuosi sitten julkaisemassa laajassa takakansi-pamfletissa, jossa hän istutti kustantajat — paria vastuuntuntoista poikkeusta lukuunottamatta — jalkapuuhun yleisön, kirjakauppiaiden ja arvostelijain jatkuvasta harhauttamisesta. Tätä letunhäntä-juttua laatiessaan Toni Havu oli haastatellut myös kirjakauppaväkeä, joka oli tunnettu huolestuneisuudestaan tyhjästä takakansien takia. Eräskin tunnollinen kirjakauppias oli sanonut, että oli pakko lukea kirjat voidakseen suositella niitä oikeille asiakkaille.

Takakannesta on vuosien mittaan puhuttu ja väitelty. Minkälainen on hyvä takakansi? Minkälainen takakansi myy, mikä ei? Aivan hiljattainin keskusteltiin radiossa monen esteetikon voimin tästä "ketunhännästä". Pahinta on kuulemma se, jos kirjakauppiaat ovat tyytymättömiä. Silloin kustantaja on tehnyt huonon ilmoituksen, sillä ilmoitushan takakansi itse asiassa on.

Meillä on ehdotus. Mitäpä jos istuisitte, hyvä kirjakauppaväki, itse pallille: Tässä on Kamala Markandayan uusi romaani "Punaista tomua". Etukannen olemme antaneet taiteilija Martti Mykkäsen suunniteltavaksi — takakannen jätämme Teidän ideoittenne, harrastuksenne ja hyvätuulisuutenne varaan!

Innostaaksemme Teitä asiaan, joka on meille kirjojen levittäjille kovasti yhteinen, olemme järjestäneet takakansikilpailun. Sen ensimmäisenä palkintona on vapaa lentomatka Helsinki — Kööpenhamina — Helsinki ja lisäksi 25 000 mk matkakustannusrahoiksi. Kilpailuehdot erillisessä kirjeessä.