Katri Kalenius : Hanni

Katri Kaleniuksen esikoisromaani Hanni on erikoinen, herkkä ja harvinaisen valmis teos. Aniharvoin on meillä esikoiskirjailija pystynyt kuvaamaan näin vakuuttavasti nuoren, vaikeassa kehitysvaiheessa elävän tytön mielenliikkeitä ja sielullista hätää, hänen ajautumistaan aste asteelta yhä tiukemmin sulkeutuvaan yksinäisyyteensä, toivottomuuteensa ...
Hannin vanhemmat ovat eronneet ja oppikoulua käyvä tyttö elää elämäniloisen ja laskelmoivan äitinsä kanssa. Hanni tuntee kuitenkin olevansa äidilleen vain olento, jota pitää sietää, tytär kun on. Koulussakin hänen toverinsa jollakin tavoin karttavat häntä — ainakin Hannista tuntuu siltä. Vain naapurink — Erkki hyväksyy hänet ja keskustelee hänen kanssaan. Hanni turvaa häneen, mutta läheisemmän suhteen syntymisen estävät hänen epäilyksensä toisen vilpittömyydestä. Isä voisi tuoda Hannin suuressa hädässä pelastuksen ja turvan, mutta tyttö ei tiedä, missä isi tällä hetkellä elää ... Kaikki on toivotonta — ympyrät supistuvat ja sulkeutuvat ...

"Tällaista labiilin sielunelämän ja siitä johtuvan 'kohtalon' esittelyä ja kuvausta meillä tuskin aikaisemmin on kirjoitettu, ja inhimillisesti sekä myös sosiaalisesti romaani on voimakkaasti vetoava ..." (Toni Havu)