Katri Lehto : Kytäjän kreivitär : Marie Linderin elämä

"Niin kaunis, niin hyvä, niin onneton", muistelivat vanhat kytäjäläiset omaa kreivitärtään, venäläistä aatelisneitoa, joka oli joutunut Kytäjän kartanon emännäksi syrjäisen suuriruhtinaskunnan perukoille.

Isänsä suvun, Musin-Puškinien, kautta Marie Linder oli vanhaa venäläisaatelia ja kuului myös 1800-luvun vallankumoukselliseen älymistöön. Avio liitto kiinnitti hänet Suomeen, äidin kotimaahan, jonka oloihin hän oli tutustunut jo nuorena, varttuessaan orvoksi jäätyään tätinsä, tarunhohtoisen Aurora Karamzinin hoviissa.

Marie ehti lyhyen elämänsä (1840–1870) aikana olla mukana kulttuurielämämme merkittävissä vaiheissa. Hän siirtyi herkästi ajan uusista aatteista ja puolusti rohkeasti mielipiteitään, itse hellesleiden naiselle. Marion lahjakkuutta ja kauneutta ihailtiin, Runeberg ja Topelius osoittivat suosioitaan, mutta hänen käytöksensä ja ajatuksensa herättivät myös paheksuntaa.

Laajasta lähdemateriaalista, aikalais ten kirjeistä ja muistelmi sta on syntynyt kiehtova kuva Pietarin ja Helsingin il mapiiristä ja oloista aina hovitan ssiaisten loistosta nälkävuosien kurjuuteen. Kytäjän kreivitär on myös kertomus romanttisesta rakkaudesta ja avioliiton arjesta sekä jännittävä kuvaus nuoren naisen tiestä kutsumuksestaan tietoiseksi kirjailijaksi.