Keijo Korhonen : Suomi neuvostodiplomatiassa Tartosta talvisotaan, 2 - Turvallisuuden pettäessä 1933-1939
8,00 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-SUOM-C4C977
Keijo Korhonen tarkastelee Suomen idänpolitiikkaa ja diplomatian mutkikkaita vaiheita vuosina 1933-1939 kansainvälisessä kontekstissa. Kirja pureutuu ajanjaksoon, jolloin Neuvostoliiton ja Suomen suhteet kiristyivät sekä koko Euroopan poliittinen ilmapiiri oli muutoksessa.
- Millaista oli Suomen idänpolitiikka ennen Paasikiven linjaa?
- Miten Suomen kohtalo kytkeytyi koko Euroopan tragediaan maailmansotaa edeltävinä vuosina 1933-1939?
Keijo Korhonen tarkastelee Suomen historian vaihetta, jota usein on katsottu sokean kansallisesti näkökulmasta, nimenomaan laajemmissa yhteyksissä. Hänen näkökulmansa on johdonmukaisesti Moskovassa. Kun tilanne kiristyi Keski-Euroopassa ennen muuta Saksan nousevan kansallissosialismin johdosta, Neuvostoliitto astui ulos erityneisyyden tilasta ja pyrki sopimuksiin kollektiviisesta turvallisuuteen. Mutta miten suhtautui Neuvostoliitto esityksiin pieni naapuri Suomi? Suomella oli historiallinen taustansa ja asennekasvatuksensa, ja Neuvostoliitolla omat keinonsa määritellä suurvallallisia liittojaan naapuri oli "ainoaa mahdollinen vihollisemme." Olihan ulkoministeri Erkön yleisohje neuvottelijoille: "Unohda, että Neuvostoliitto on suurvalta." Neuvostoliitto teki Suomen käyttäytymisestä omat johtopäätöksensä. - Korhonen selvittele yksityiskohtaisesti näitä varsin jännittäviä ja mutkikkaita diplomatian vaiheita, joissa kumpikin osapuoli puhui omaa kieltään toista ymmärtämättä.
- Miten Suomen kohtalo kytkeytyi koko Euroopan tragediaan maailmansotaa edeltävinä vuosina 1933-1939?
Keijo Korhonen tarkastelee Suomen historian vaihetta, jota usein on katsottu sokean kansallisesti näkökulmasta, nimenomaan laajemmissa yhteyksissä. Hänen näkökulmansa on johdonmukaisesti Moskovassa. Kun tilanne kiristyi Keski-Euroopassa ennen muuta Saksan nousevan kansallissosialismin johdosta, Neuvostoliitto astui ulos erityneisyyden tilasta ja pyrki sopimuksiin kollektiviisesta turvallisuuteen. Mutta miten suhtautui Neuvostoliitto esityksiin pieni naapuri Suomi? Suomella oli historiallinen taustansa ja asennekasvatuksensa, ja Neuvostoliitolla omat keinonsa määritellä suurvallallisia liittojaan naapuri oli "ainoaa mahdollinen vihollisemme." Olihan ulkoministeri Erkön yleisohje neuvottelijoille: "Unohda, että Neuvostoliitto on suurvalta." Neuvostoliitto teki Suomen käyttäytymisestä omat johtopäätöksensä. - Korhonen selvittele yksityiskohtaisesti näitä varsin jännittäviä ja mutkikkaita diplomatian vaiheita, joissa kumpikin osapuoli puhui omaa kieltään toista ymmärtämättä.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä | |
|---|---|
| Tekijä | Keijo Korhonen |
| Teoksen nimi | Suomi neuvostodiplomatiassa Tartosta talvisotaan, 2 - Turvallisuuden pettäessä 1933-1939 |
| SKU | P-SUOM-C4C977 |
| Avainsanat | ulkopolitiikka |