Keijo Korhonen : Turvallisuuden pettäessä : Suomi neuvostodiplomatiassa Tartosta talvisotaan 2 1933-1939

- Millaista oli Suomen idänpolitiikka ennen Paasikiven linjaa? - Miten Suomen kohtalo kytkeytyi koko Euroopan tragediaan maailmansotaa edeltävinä vuosina 1933-1939? Keijo Korhonen tarkastelee Suomen historian vaihetta, jota usein on katsottu sokean kansallisesta näkökulmasta, nimenomaan laajemmissa yhteyksissä. Hänen näkökulmansa on johdonmukaisesti Moskovassa. Kun tilanne kiristyi Keski-Euroopassa ennen muuta Saksan nousevan kansallissosialismin johdosta, Neuvostoliitto astui ulos erityisyydenytään ja pyrki sopimuksiin kollektiiviseen turvallisuuteen. Mutta miten suhtautui Neuvostoliiton erityisiin pihiin naapuri Suomi? Suomella oli historallinen taustansa ja asennearistuksensa, ja Neuvostoliitolla parhaiteen ymmärrettävälle suomalaisille itäinen naapuri oli "aivan mahdoton vihollissolu." Oman ulkoministeri Erkkan vitesiöhe neuvottelijoille: "Unohda, että Neuvostoliitto on suurvalta." Neuvostoliitto teki Suomen käyttäytymisestä omat johtopäätöksensä. - Korhonen selvittelee yksityiskohtaisesti näitä varsin jännittäviä ja mutkikkaita diplomatian vaiheita, joissa kumpikin osapuoli puhui omaa kieltään toista ymmärtämättä.