Keijo Rahkonen : Utopiat ja anti-utopiat : kirjoituksia vuosituhannen päättyessä

Vuosituahannen vaihde ei ole pelkkää lukumystiikkaa. Moni suurikin utopia näyttää tulevan matkansa päähän. Tämä pakottaa monien, muun muassa sosiaalipoliittisten arvojen uudelleenarviointiin. 1900-lukua ja sen loppua on pidetty antiutoppisena aikakautena. Reaalisosialismin romahduttua on menetetty usko myös sosialistiseen ja kommunistiseen utopiaan ja edistysajatteluun. Vaakaladulla on kapitalistinen kehitysoptimismikin, kun taloudellista kasvua ja teknistä kehitystä ovat seuranneet myös uudenlaiset riskit ja uhkat. Kirjoituskokoelmassa tarkastellaan utopia-ajattelun perinnettä ja merkitystä sekä kehitetään erilaisia tulkintoja jälkiteollisesta, jälkimodernista ja hyvinvointivaltiollisesta yhteiskunnasta. Teos on tarkoitettu lukijoille, joita kiinnostavat utopioiden menneisyys ja tulevaisuus sekä yhteiskunnalliset ja sosiaalipoliittiset vaihtoehdot.

Teos avaa Gaudeamuksen 2000-luvun kirjasto-sarjan, jossa eri tieteenalojen näkökulmasta pohditaan vuosituhannen vaihteen herättämiä kysymyksiä.