Kerkko Hakulinen (päätoimittaja) : Maailman maat ja kansat : Brittein saaret

Vaikka Isosta-Britanniasta on mantereelle vain muutama kymmen kilometriä, maa säteilee samanlaista mielikuvitusta kiihottavaa vetovoimaa kuin kaukaiset valtameren saaret. Tämä nykyajan Atlantis, jonka muodostavat Englanti, Wales ja Skotlanti, houkuttelee joka vuosi miljoonia matkailijoita. Heitä kiehtoo entisen maailmanvallan värikäs historia, sen pääkaupungin Lontoon samalla kertaa kosmopoliittisuus ja maalaismainen kodikkuus sekä saarten maailmalle ominainen piirre: omintakeisuus, joka vaikuttavimmillaan on muiden puuttä pitkää rantaviivaa huokuva merituuli.

Irlanti puolestaan on Britein saarten syrjäseutu, kostean meri-ilmaston leimaama 'vihreä saari', josta suurin osa kuuluu Irlannin tasavaltaan. Tasavallan valtauskonto on katolisuus ja virallinen kieli (englannin ohella) muinaisten kelttien puhuma iiri. Kansa on köyhää mutta ulospäin suuntautunutta, väitteilyjä ja musiikkia rakastavaa. Vieraat valloittajat – niin viikingit kuin englantilaisetkin – ovat kohdelleet heitä kaltoin, ja vaino ja nälkä ovat ajaneet heitä sankoin joukoin siirtolaisiksi. Sanotaan, että kaikki todellisuudentajuisesti irlantilaiset ovat lähteneet merten taa, missä heistä on tullut joko nobelisteja tai Yhdysvaltain presidentejä.

Pohjois-Irlanti, jonne 1600-luvulla muutti protestantteja Englannista, joutui vuonna 1921 saaren jaossa Isolle-Britannialle. Nykyään aluetta raastavat protestanttien ja katolisten väkivaltaiset kiistat.

Käytännön perusteet Britannian maantieteestä ja historiasta tiiviinä faktalaatikoina. Laajemmissa artikkeleissa maat esitellään alueittain kiinnittäen huomiota erityisesti matkailijoita – entisiä ja tulevia – kiinnostaviin seikkoihin. Artikkeleihin liittyy runsas värikuvitus.