Kerkko Hakulinen : Maamme kuvat : Valistuksen maantieteelliset opetustaulut 1903-32

Suomi on suuri. Vilkaisehan vaan Euroopan karttaan, niin huomaat, että se on suurempi Norjaa, suurempi Tanskaa, suurempi Englantia ja suurempi Italiaa... Suomi on ihana. Muistatko sisälman hehkulta kevätkuutya tyynen järven rannalla? Muistatko rannikion keltasenusseteita ruisnäkymäyrkkoita, kun luomaisuit niiltä huhsukiteje ja yhäslia vaarhoipilta rantakareita vastan vyörytelee? Jos pohjaa rakastat, lähde salollesi metsään, kun kuutamo tumbluhti valkoja hipaleita hopealle valkean, siellä löydät lukesek metsan itähänu. Jos taas etelän halajat olet, kuten Suomen lippu näyttää, lähde itäiselle vietävään, uutuvarreista kiinnosta, anna pohjatuulen puhaltaa poskesi ja natsi, lnukasta keltaiset kelit ja räiskyvä rentukistloes.

Suomi on kuuluisa. Kaikella ei ole sanottavaas, vaan sentään on kaikilla jotakin. Meillä on runot, meillä on laulu, meillä on sänni sarja, mykänneelliset katedraalit, gravitaation voima metsästä, menneet merilinnat ja uuden sankarit, sodalta on joka tahon isänmaan rajaava loputtamiselle. Kaikki ne ovat vierastileni. Emmekä siis voi sitä aikakallista selitystä ranskalta saamme vipelatila, vaan ne on orista itusisianne. Muut kansat ovat omat edistimi omine keulakuvineen ja kieltoineen. Se meidän on tun, emme lahjoita. Siksi me kiitämme, ett'ei pidä olla kiitotuksitä emsakaan.

Mutta mitä me Suomesta tiedämme? Kaikki tuntevat kotimaansa, mutta eivät läheksän kaikki tiedä mänkinköistä maa etempänä on, jos on aikaa ja vaiva matkustaa, niin matkusta ulapoi tunteman isänmaasi. Jos et ole, niin tutki Suomen luontoa ja kansaa edes kirjan lehdiltä omassa kodissasi.

R. Hult ja P. Nordmann. Kuvauksia luonnosta ja kansanelämästä Suomessa (Porvoo 1900), s. 1-2