Kimmo Rentola : Niin kylmää että polttaa : kommunistit, Kekkonen ja Kreml 1947-1958

KYLMÄSSÄ SODASSA Suomi jäi rintamien väliin. Se oli länsimaa, mutta Neuvostoliiton naapuri ja sen vaikutuspiirissä, ja maan sisällä vaikutti vahva kotimainen kommunismi. Suomen suunnasta kamppailtiin kovaäänisesti turuilla ja toreilla, mutta myös varjoissa otettiin hiljaa yhteen.
Noiden vuosien tarkin peli oli kommunistien, Kekkosen ja Kremlin kolmiodraama. Hymyiltiin näyttämöllä ja lyötiin kulisseissa, ellei toisin päin. Haviteltiin pääsyä valtiopäiviin ja pelättiin luotia niskaan kaukana täältä. Koskaan ei näytetty kaikkia kortteja, mutta joskus puhuttiin kuin leikinkäänpäin silkkaa raakaa totta. Kekkonen voitti – vai voittiko?

KIMMO RENTOLAN tutkimus perustuu laajaan ja osin ainutlaatuiseenkin aineistoon: Moskovan arkistoihin, Suomen suojelupoliisiin, Kekkosen ja Suomen kommunistien puolueseen papereihin.

Hahmottuu uusi kokonaiskuva: neuvostojohdolle Suomi oli mahdollisuuksien maa – ensin mahdollinen kansandemokratia, sitten mahdollinen vihollismaa ja lopulta mahdollinen joskin hankala liittolainen. Kuvaa elävoittävät kiehtovat näyttämöt ja ihmiskohtalot: valtiomiehet ja vakoilijat, Kreml ja vankileirit, vaikenijat ja syvä kurkku.