kirjaksi koonnut Elias Lönnrot : Suomen kansan sananlaskuja

Kalevalan käsikirjoituksen valmistumisen jälkeen Elias Lönnrot hahmotteli tutkimusmatkoillaan kertyneen monipuolisen kansanrunoaineiston laajan julkaisuohjelman. Ensimmäisenä siitä toteutui vuonna 1840 lyyristen kansanlaulujen kokoelma Kanteletar. Samaan aikaan Lönnrotilla oli jo tekeillä sananlaskujen kokoelma, sillä Suomen Kansan Sananlaskuja -kokoelman Alkulausueen hän allekirjoitti lokakuussa 1841.

Sananlaskuja oli kerätty ja julkaistu jo ennen Lönnrotia, mutta erityisesti Kalevalan valmistumisen jälkeen tekemillään matkoilla Lönnrot ryhtyi täydellä todella kartoittamaan sananlaskutuk kokoelma, jonka aineistona hän käytti muistiin merkitsemiään sananlaskuja ja sananparsia sekä aikaisemmin ilmestyneitä julkikaisuista ja raadollista aineistoa.

Suomen Kansan Sananlaskuja -kokoelman pääasialliseen runkoon sisältyy noin 7 000 sananlaskua ja siihen vuosien kuluessa lisätty puuttelista yhteensä ainutlaatuista ja jonka ilmestyi 1842 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimitusten 4. osana, sisältää 7077 sananlaskua. Ne on ryhmitelty aakkosjärjestykseen ensimmäisen sanan alkukirjaimen mukaan, ja niissä ovat edustettuina lähes kaikki suomen kielen murrealueet silloin vielä tuntematonta Inkeriä lukuunottamatta.

Arkistojen kokoelmissa on nykyisin moninkertainen määrä sananlaskuja Lönnrotin tuntemiin verrattuna. Mutta tämä teos ei silti ole menettänyt merkitystään. 140 vuotta sitten – kansallisen heräämisen aikaan – syntyneenä se on suomalaisen kirjallisuuden perusteoksia Kantelettaren ja Kalevalan rinnalla.