Kirsti Paavola : Mutkaisilla hiekkateillä

Kesä 1870-luvulla. Oululaisen tervaporvarin nuori aikuinen tytär Katarina viettää kesäänsä Etelä-Pohjanmaalla kartanomiljöössä pehtorin talossa, sukulaisperheessä. Tarinan miljöö on kuin hiljalleen mureneva sääty-yhteiskunta pienoiskoossa. Monien suurten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja aatemaailmoihin liittyvien muutosten vuosikymmenellä Katarina vertaa elämää kahdella erilaisella Pohjanmaalla, kauppiaiden ja merenkulkijoiden Oulussa ja kyrönmaalaisella maaseudulla. Tarinan henkilöt ovat eri-ikäisiä, mutta pääosin kirja on lämminhenkinen kasvutarina paikkansa löytävistä nuorista ihmisistä, myös rakkaustarina.

Kirjailija, historian ja arkeologian tohtori Kirsti Paavola on istuttanut tarinansa mahdollisimman todenmukaiseen historiakehykseen tarkoituksenaan tarjota lukijalle tietoa ja viihdettä.

Kirsti Paavola on oululainen historian ja arkeologian tohtori. Hänen työhistoriansa käsittää virat ja toimet Oulun yliopistossa arkeologian tuntiopettajuudesta vs. professoriksi. Nyt hän on eläkkeellä. Hänen pääasiallisina tutkimuskohteinaan ovat olleet varhaiset talonpoikaisasutukset Perämeren rannoilla ja Etelä-Lapin jokilaaksoissa. Väitöskirja vei kuolemankulttuurin aiheisiin, erityisesti kirkkojen alla sijaitsevien hautojen problematiikkaan keskiajalta 1800-luvun alkuun saakka. Työnkuva käsitti sekä käytännössä kaivauskuopissa uuden etsimistä, kirkkojen lattioiden alla ryömimistä, metsissä ja vaarojen rinteillä löytökohteiden tarkistamista, laboratoriossa jälkitöiden, analyysien ja tulkintojen parissa työskentelyä että arkistoissa ja kirjastoissa sanoihin puettua menneisyyttä oppimassa. Klassillisen arkeologian assistentuuri vei aikoinaan kuumille kukkuloille Välimeren piirissä sekä kaivamaan että kurssi- ja opinto-matkoille. Myös taidehistorian, kansatieteen, psykologian ja sosiologian opinnot avarsivat käsitystä ihmisistä monenlaisten yhteisöjensä jäseninä. Luentojen, kurssien ja opinnäytetöiden ohjaamisen myötä työtä sai tehdä nuorten ihmisten kanssa, oppia heiltä. Yliopistoura katkeili, kun välillä oli hyödyllistä työskennellä humanistillekin soveltuvissa avustavissa tehtävissä perheen omistamassa ICT-alan yrityksessä. Noina vuosina luovuuden ja älyn ilotulitusta oli opettavaista seurata. Oulu kotikaupunkina varhaislapsuudesta lähtien on tuttu kirjoittajalle pinnalta ja hieman pinnan altakin. Kaikki lapsuuden kesät Etelä-Pohjanmaalla Isossakyrössä äidin suvun ympäröimänä ja sittemmin samoilla mailla mökkeillen ovat kiinnittäneet tekijän Kyrönjoen varren maaperään. Kaksi tuttua Pohjanmaata kutsui mielikuvitusretkelle niiden menneisyyteen.