Kyllikki Häme : Päivä : kertomus rakkaudesta

Tämä on kertomus rakkaudesta, naisen rakkaudesta, joka syntyy epätavallisissa — monen mielestä varmaan arveluttavissa — olosuhteissa, leimahtaa kukkaan ja katkeaa. Nainen jää yksin, mies jättää hänet. Kuluu vuosia. Sitten tulee kesäpäivä, jonka aikana nainen joutuu elämään menneisyytensä uudestaan ja punnitsemaan sitä, mitä hän piti rakkautena. Hänen on vastattava itselleen ja toiselle, osaako hän rakastaa. Pyytämättä, kyselemättä, toivomatta, ei ajatellen antamista ja ottamista, vaan rakastamista. Onko hänessä sitä voimaa, jonka kantamamina ihminen nousee korkealle itsensä yläpuolelle ja sukeltaa syvään ihmisolion perusluonteeseen, auttaen, lohduttaen?

Kyllikki Häme hallitsee taitavasti kirjansa kaksijakoisen juonen, kokonaisuus on kiinteä ja jännittävä. Mutta tärkeintä on, että »Päivän» sanoma on hätkähdyttävän viisas. Se saattaa herättää vastustushalua, koska se ravistaa vanhoja ennakkoluuloja, mutta se rohkaisee lukijaa ajattelemaan selkeästi ja tuntemaan syvästi. Kirjan päähenkilö etsii vastausta kysymykseen, joka on elämän polttavimpia, ja löytää sen: »Silloin kaikki putosi hänestä pois, uhma ja mielen hämmennys, tyhjyys ja tyhjyyden pelko, naurettavuus ja naurettavuuden pelko, kaikista peloista typerin ja pahin. Etsinnän hämminki hiipui, ko laantui. Ja kun se kaikki oli mennyt, oli jäljellä vain hyvin suuri hiljaisuus. Hiljaisuus, rakkaus."