Kyösti Pulliainen : Ympäristömme systeemit

Tämä kirja käsittelee elollisen luonnon ja ihmisen tulevaisuutta tilanteessa, jossa biologiot jo ovat antaneet varoituksen ekokatastrofista. Mutta Kyösti Pulliaisen ja Pertti Seiskarin näkökulma on poikkeuksellinen. He yhdistävät ekologisen ja systeemiteoreettisen tarkastelun ja asettavat kysymyksen kokonaan uudella tavalla, joka kuitenkin on helppo ymmärtää. Siinä sivussa lukija oppii systeemiteorian alkeet.

Pulliaisen ja Seiskarin idea on lyhyesti seuraava: Ihmisen fyysinen ympäristö voidaan kuvata systeemeiksi eli suhteellisen eristetyiksi ja itsenäisiksi alajoukoiksi, joista kutakin ohjaa oma ohjausinformaationsa. Maailmankaikkeutemme on rakentunut geosysteemiksi, geosysteemin ekosysteemeistä ja ekosysteemien yhteisöistä. Ihmisyhteisö on tuottanut systeemin, jota voidaan sanoa teknosysteemiksi.

Nämä systeemit vaikuttavat kaikki toinen toisiinsa. Ihmisyhteisö, teknosysteemi, on kasvanut ja kiihdyttää tätä vaikutustaan ekosysteemiin: teknosysteemin kuluttaessa luonnosta luomua, luonnon kyky palautua heikkenee, ja palautumattomassa tilanteessa luonnon uusiutuminen estyy. Eläviäkin aiheita käsitellään, ja jos ekosysteemin palautumiskyky on estynyt, niin sekä ihmisen että muun luonnon olemassaolon edellytykset lakkaavat.

Pystyykö ihminen enää sääntelemään teknosysteemin toimintaa vai onko teknosysteemi riistämässä ihmisestä täysin riippumattomaksi systeemiksi? Pulliaisen ja Seiskarin mukaan on periaatteessa mahdollista, että teknosysteemiä aletaan ohjata niin että se toimii koko ihmiskunnan etujen mukaisesti eikä palvele tuotantoaan ja liikevaihtoaan silmittömästi lisäävien suuryritysten eli teknosysteemin itsensä etua.

Teknosysteemiin syötettävän ohjausinformaation muuttaminen on siten poliittinen kysymys: kysymys siitä, keiden ja minkä etujen mukaisesti luontoa käytetään. Se on ihmiskunnan historian kovin ja vaikein ja laajin poliittinen kysymys.