L. Onerva : Syyttäjät

SYYTTÄJÄT on poliittinen näytelmä kamppailusta nuoressa tasavallassa. Runoilija Petran sanoista on ollut hyötyä oikealla ja äkkiä ehkä vasemmallakin, mutta välit on tehtävä selväksi joka suuntaan. Onnettomat rakkaudet ja sukupolvikiistat rauhasta ja sukupuolten välisistä suhteista siivittävät taistelua vapauksista ja demokratiasta maassa, joka käy pitkitettyä sisällissotaa. Tekijänsä ainoa draama sai aikoinaan kehut esimerkiksi HS- ja SOSIALIDEMOKRAATTI-palstoilla mutta on sitteemmin aiheetta unohdettu, harvoin toteutettu ja vähän tutkittu. Nyt se ilmestyy ntamo-editiona ensimmäistä kertaa huomautuksin ja Jälkisanoin varustettuna.

Suomentaja L. Onerva (1882--1972) kuului esikoisrunoteoksestaan SEKASOINTUJA (1904/ntamo 2018), ensimmäisestä romaanistaan MIRDJA (1908) ja debyyttinovellikokoelmastaan MURTOVIIVOJA (1909/ntamo 2023) lähtien maan huomatuimpiin kirjailijoihin. Asema vahvistui esimerkiksi lyhytproosateosten MIES JA NAINEN (1912/ntamo 2017), VANGITTUJA SIELUJA (1915/ntamo 2025) ja NEITSYT MAARIAN LAHJA (1918/2026) romaanien INARI (1913/ntamo 2024) ja YKSINÄISIÄ (1917/ntamo 2021) sekä lyriikkakirjojen RUNOJA (1908/ntamo 2024), SÄRJETYT JUMALAT (1910/ntamo 2025), KAUKAINEN KEVÄT (1914/ntamo 2020), LIESILAULUJA (1916/ntamo 2026) ja MURATTIKÖYNNÖS (1918/ntamo 2012) myötä. Myös kääntäjänä, toimittajana, taidekriitikkona ja elämäkerturina ansioitunut tekijä oli sivuuttamaton nykyaikaisen naiseuden erittelijä ja miesvallan vastavoima. Hän suomensi myös Anatole Francen romaanit JUMALAT JANOAVAT (1919/ntamo 2022) ja THAIS (1911) sekä kertomuskokoelman SINIPARRAN SEITSEMÄN VAIMOA (1920/ntamo 2025), jonka osa PAITA (1915/ntamo 2012) ilmestyi erikseenkin, lisäksi esimerkiksi Honoré de Balzacin kirjeromaanin KAHDEN NUOREN AVIOVAIMON MUISTELMAT (1917/ntamo 2024) ja Joseph Bédierin rekontruoiman TRISTAN JA ISOLDEn (1917/ntamo 2026). Tuotantoon kuuluvat tietoteokset MADAME DE STAËL (1920) ja EINO LEINO (1932) sekä näytelmä SYYTTÄJÄT (1923/ntamo 2026).