Laila Kanon : Stadin friidu ja metsien mies : jatkosodan rakkaustarina

Stadin friidu Laila Kataja oli päässyt kouluaikoinaan hiihtämään Pyhätunturille ja joutunut Lapin lumohin. Niinpä hän talvisodan päätyttyä hakeutui töihin Karesuvantoon. Laila koki erämaan kodikseen ja nautti tunturien yöttömästä yöstä. Myös työtoverit Kilpisjärven maantierakennuksen konttorissa olivat ihanainen porukka. 'Onneni olisi täydellinen, enä sota olisi tullut taas', Laila kirjoitti päiväkirjaansa 22.6.1941.

Stadin friidu tunsi, että hänenkin oli otettava osaa sotaan. Haettuaan Sotilaskotiliitosta puvun ja matkaliiteran hän lähti 13.9. Vienan Karjalaan, jossa kohtaa alkoivat ankarat pakkaset, tykkynjyiske ja elämän epävarmuus. Siellä Helsingin tyttö tapasi pohjolan miehen, taivalkoskelaisen metsätyönjohtajan, luutnantti Seppo Nuortion.

Laila Kanonin teos on merkittävä dokumentti jatkosodasta. Teosta eivät ole kirjoittaneet historioitsijat, vaan kaksi nuorta rakastavaista, jotka kirjeissään jakavat tuhansien suomalaisten tunnelmat.