Lainakirja : kirjastot, kirjallisuus ja yhteiskunta

Suomessa on noin 2700 kirjastoa, vähintään yksi maan jokaisessa 50:ssä kunnassa. Sotien jälkeen (1945-67) kotilainat ovat kuusinkertaistuneet ja kirjastot ostavat kaksi kolmasosaa enemmän kirjoja vuosittain. Samana aikana seitsemän suurinta kustantajaa on lisännyt kappalemääräistä myyntiään vajaan neljäsosan. Kirjalainojen lukumäärä on vuosittain lähes kaksi kertaa suurempi kuin myytyjen kirjojen kokonaismäärä.

Nämä luvut osoittavat, että kirjasto on erityisesti lukijan kannalta mitä tärkein palvelumuoto, jonka merkitys edelleen nopeasti kasvaa. Eräänä selityksenä kirjastojen menestykselliseen toimintaan esitetään sitä, että laitoksen perinne on alusta lähtien tapahtunut ajan vaatimuksien mukaan vapaaehtoista työtä tehden. Edessä olevat kirjastojen kasvattamiseksi ehdotetut kehittämismäärärahat ja uudistustarpeet edellyttävät mitattua käsitystä kirjaston tehtävästä ja asemasta yhteiskunnassa.

Tässä kirjassa nuoret kirjastolalan työntekijät käyvät kriittisesti läpi kirjastojen historian ja nykyisen aseman osana kirja tuotannon jakelua. He osoittavat ne vanhentuneet periaatteet, joita vielä noudatetaan kirjastojen hallinnossa, kirjojen valinnassa ja kirjastojen käytössä. Tutkimusten perusteella osoitetaan, että kirjastot palvelevat edelleenkin voitto puolisesti keskimääräistä paremmassa asemassa olevia kansalaisia ja pyrkivät jakamaan käyttäjilleen olevia oloja ja vallan haltijoita tukevaa tietoa.