Lauri Hakulinen : Suomen kielen rakenne ja kehitys 2 : Sanasto- ja lauseoppia

MILLAISTA SUOMEN KIELI ON – ja miten se on kehittynyt nykyiselleen?

Näihin kysymyksiin vastaa dosentti Lauri Hakulisen teos Suomen kielen rakenne ja kehitys. Tämä kauan odotettu käsikirja muodostaa nyt kokonaisuudessaan valmistuneena noin 600-sivuisen, selkeän ja helppokäyttöisen käsikirjan kaikkia äidinkielemme ystäviä kiinnostavista tutkimustuloksista, jotka tähän asti — sikäli kuin niitä ollenkaan on kirjallisuudessa ennen käsitelty — ovat olleet hautautuneina satoihin eri maissa ilmestyneisiin ja erikielisiin julkaisuihin. Mutta teos sisältää myös uutta, tekijän omiin tutkimuksiin perustuvaa ensikäden tietoa suomen kielen olemuksesta. Ainoaa laatuaan ja useita uusia huomioita paljastavaa on esim. kuvaus kielen äännerakenteen huomattavista historiallisista vaiheista. Ytimekkäässä muodossa tri Hakulinen tos esittelee myös tutkimuksen nykyiseen käsitykseen viimeisien äänteenmuutosten synnystä sekä sisältää aivan ensimmäistä kertaa täydellisimmin sananjohto-opin ja sanaluokkien kehityksen. Erityisen mielenkiintoisia ovat myös sellaiset kielelliset kysymykset kuin: Mitkä sanat ovat kielemme vanhaa perintäainesta, mitkä taas kuuluvat mihinkin lainasanakerrostumaan? Edelleen tri Hakulinen selvittelee, millä tapaa sanastomme on rikastunut omaperäisen spontaanisen kasvun, minkä verran tietoisen kehitellyn tietä, mitä tiedetään suomen sanaston lukumäärästä sekä mikä osuus siinä on omaperäisillä ja mikä laina-aineksilla ja mikä on ns. käännöslainojen merkitys kielemme sanastotaloudessa. Lauseopissa luodaan niinkin katsauksia kielemme tärkeimpiin erikoisuuksiin: sanajärjestykseen, kysymykseen, miten suomi korvaa artikkelinpuutetta — asia, josta tähänastiset kieliopimme eivät ole maininneet mitään —, omalaatuiseen objekti järjestelmään ja sen syntyhistoriaan, ns. kongruenssi-ilmiöihin, joiden tila lauseen keskellä käyteltynä vaikutuksellisen mukautumisen, runsaudensuojin ja vaiheittaisen merkityksellisän lauseenvastikerakenteisiin, jne. — Teoksen käyttöä helpottavat perusteelliset sisällysluettelot ja sanahakemistot — jälkimmäisten ansiosta se jopa vastaa melkoista etymologista sanakirjaakin.

OTAVA