Lauri Hyvämäki : Suomalaiset ja suurpolitiikka : Venäjän diplomatia Suomen sanomalehdistön kuvastimessa 1878-1890
Alkaen 6,50 €
Varastossa
Vain %1 jäljellä
SKU
P-SUOM-79255E
Lauri Hyvämäen historiallinen teos tarkastelee Suomen sanomalehdistön suhtautumista Venäjän ulkopolitiikkaan vuosina 1878–1890, valaisten sortokauden taustahistoriaa ja kansainvälisiä jännitteitä autonomian ajan Suomessa.
Poliittisen historian tutkijana vakiott. tri Lauri Hyvämäki on esiintynyt julkisuudessa teoksissa »Ennen routaa», »Venäläinen sortokausi Suomessa» ja »Kaksi vuosikymmentä Suomen sisäpolitiikkaa». Hänen harrastuksensa on kohdistunut paitsi uusimpaan valtiolliseen kehitykseemme erityisesti Aleksanteri III:n hallitusaikaan autonomian ajalla.
Tähän aikaan liittyy hänen laajin tutkimuksensa »Suomalaiset ja suurpolitiikka», joka selvittelee Suomen lehdistön asennoitumista Venäjän ulkopolitiikkaan vuosina 1878—1890, Turkin sodan jälkeisellä eurooppalaisten kriisien vuosikymmenellä ja valottaa siten niukasti tutkittua sortokauden taustahistoriaa. Teoksessa käsitellään eri puolueasutda edustavien piirien käsityksiä ja keskustelut, perinteiselle kansalle muodostuneen Suomen valtiollisuuden ja autonomisen suurlin tilskunnan sekä keisarikunnan rinnakkaiselon edellytyksistä. Oman leimansa kannanotoille antavat ristiriidat sensuurin kanssa ja polemiikit venäläisiä lehtiä vastaan.
Erityistä huomiota teoksessa on omistettu Turkin sodan päättymisen ja Berliinin kongressin välillä vallinneelle kansainväliselle jännitykselle, Englannin ja Venäjän sodanuhkalle 1885 sekä Bulgarian kriisille 1886—88. Selvittäessään niiden kuvastumista Suomen poliittiseen elämään on tuotu esiin runsaasti uutta aineistoa ja ennestään tuntemattomia syy-yhteyksiä, joilla on ollut vaikutusta jatkokehitykseen. Valaistessaan suurvallan ja pienen kansan suhteita painostavissa kansainvälisissä tilanteissa tämä historiallinen teos vaikuttaa tosinan ajankohtaiselta.
Tähän aikaan liittyy hänen laajin tutkimuksensa »Suomalaiset ja suurpolitiikka», joka selvittelee Suomen lehdistön asennoitumista Venäjän ulkopolitiikkaan vuosina 1878—1890, Turkin sodan jälkeisellä eurooppalaisten kriisien vuosikymmenellä ja valottaa siten niukasti tutkittua sortokauden taustahistoriaa. Teoksessa käsitellään eri puolueasutda edustavien piirien käsityksiä ja keskustelut, perinteiselle kansalle muodostuneen Suomen valtiollisuuden ja autonomisen suurlin tilskunnan sekä keisarikunnan rinnakkaiselon edellytyksistä. Oman leimansa kannanotoille antavat ristiriidat sensuurin kanssa ja polemiikit venäläisiä lehtiä vastaan.
Erityistä huomiota teoksessa on omistettu Turkin sodan päättymisen ja Berliinin kongressin välillä vallinneelle kansainväliselle jännitykselle, Englannin ja Venäjän sodanuhkalle 1885 sekä Bulgarian kriisille 1886—88. Selvittäessään niiden kuvastumista Suomen poliittiseen elämään on tuotu esiin runsaasti uutta aineistoa ja ennestään tuntemattomia syy-yhteyksiä, joilla on ollut vaikutusta jatkokehitykseen. Valaistessaan suurvallan ja pienen kansan suhteita painostavissa kansainvälisissä tilanteissa tämä historiallinen teos vaikuttaa tosinan ajankohtaiselta.
* Kuvausteksti saattaa koskea teoksen toista versiota. Kuvauksessa mainitut yksityiskohdat, kuten mahdolliset oheistuotteet, eivät välttämättä ole osa valitsemaasi teosta. Valitsemasi teoksen tarkat tiedot löytyvät alla olevasta ominaisuusluettelosta.
| Tuoteryhmä |
|
|---|---|
| Tekijä | Lauri Hyvämäki |
| Teoksen nimi | Suomalaiset ja suurpolitiikka : Venäjän diplomatia Suomen sanomalehdistön kuvastimessa 1878-1890 |
| SKU | P-SUOM-79255E |