Lauri Viljanen : Runeberg ja hänen runoutensa 1804-1837

On varsin ihmeellistä, että Runebergistä, kansallisrunoilijastamme, ei ole kirjoitettu laajaa alkuperäistä suomenkielistä elämäkertaa. Suomen kansalle ei ole välitetty uusimman tutkimuksen rikkaita tuloksia, jotka ovat eräissä suhteissa kokonaan uudistaneet Runebergin kuvan. Erikoisesti nuoren Runebergin tutkimus on osoittanut, että kansallisrunoilijan persoonallisuus on paljon salaperäisempi ja inhimillisempi kuin meistä se vaskeen valettu ylevyys antaa aavistaa, jonka kaikki tuntevat muotokuvista ja Helsingin Esplanadipuistossa seisovasta muistopatsaasta.

Lauri Viljanen, tunnettu runoilija ja kriitikko, on nyt uusimman tutkimuksen pohjalla kirjoittanut elämäkerran nuoresta Runebergistä ja hänen runoilijakehityksestään.

"Runeberg 1804-1837" on vilkkaasti eteenpäin käyvä ja havainnollinen kuin romaani. Nuoren Runebergin elämässä on dramaattisia vaiheita, jotka tähän asti ovat olleet ainoastaan viitteellisesti tiedossa, erikoisesti hänen myrskyinen kihlausaikansa, samoin kuin hänen ensimmäiset isänleijana eräissä nuorpolveuden kohtalokkaissa tapahtumissa. Lämpimän myötämielisellään ja kirkkaalla, eloísalla tyylillään Viljanen tekee Runebergin persoonallisuuden arvoituksen hyvin läheiseksi lukijalle. Elämäkerta antaa samalla innostavan, monesti hätkähdyttävän, päivänkohtaiselta tuntuvan vaikutelman kokonaisesta aikakaudesta, jolloin vaikeuksia uhmaten luotiin pohja nykyaiselle kulttuuri-Suomelle.

"Runeberg 1804-1837", Lauri Viljasen suureksi suunnitellun Runeberg-elämäkerran edellinen osa, on lyhyesti sanoen syksyn kotimaisia kulttuuri-merkkiteoksia, lennokas, yleistaijuinen suomalaisen nuoren neron elämäkerta, ja sellaisena omiaan kaikkien lukijapiirien lahjakirjaksi.