Leelo Tungal : Toveri lapsi : vielä yksi kertomus onnellisesta lapsuudesta

Takakansi

Stalinin vainojen myllerryksessä pienen Leelon äiti pidätetään tämän silmien edessä. Tyttö uskoo, että äidin vieminen on hänen syytään, ja yrittää olla kiltti, jotta äiti tulisi takaisin ja pahat mustat miehet pysyisivät poissa.

Tositapahtumiin perustuva Toveri lapsi tarkastelee 1950-luvun Viroa pikku­tytön kirk­kain silmin. Yksinhuoltajaksi jääneen isän ja hänen tyttärensä suhdetta kuvataan herkkävai­stoisesti ja lapsen syyllisyydentunnetta ja selviytymis­kykyä ymmärtäen. Aikuiset yrittävät suojella lasta neuvostovallan käsittämättömyksiltä, mutta tyttö näkee, kuulee ja ymmärtää asiat omalla tavallaan. Mie­let­tömyyden keskellä kukkii vilpitön huumori. Leelo on suunnattoman ylpeä, kun bussin rahastaja kutsuu häntä hienolla nimellä toveri lapsi.

Leelo Tungal (s. 1947) kuuluu Viron arvostetuimpiin lastenkirjailijoihin ja runoilijoihin. Toveri lapsi teki hänestä koko kansan rakastaman kirjailijan. Teos sai myöhemmin kaksi jatko-osaa. Trilogiaan perustuva elokuva valittiin Virossa vuoden 2018 parhaaksi, ja se on saanut myös useita kansainvälisiä palkintoja.

Esittely

Leelo Tungalin romaani Toveri lapsi on omakohtaisiin muistoihin perustuva kuvaus pienen tytön elämästä Neuvosto-Eestissä 1950-luvun alussa. Romaanin alussa tuntemattomat miehet tunkeutuvat kotiin ja vievät äidin mennessään. Tyttö jää kahden isän kanssa ja alkaa äidin paluun odotus. Sitä saadaankin odottaa kauan. Tapahtumat kerrotaan lapsen näkökulmasta. Hänelle äidin poissaolo on tietysti käsittämätöntä, ja tuntuuhan se käsittämättömältä aikuisistakin. Tuttuja ihmisiä on viety Siperiaan joukoittain ja yksitellen, mutta silti äidin hakeminen on perheelle yllätys eikä siihen löydy mitään järjellistä syytä. Kohtuullisen hyvin isä ja tytär arkiaskareistaan selviävät; lapsen ja yksinhuoltajana toimivan isän suhdetta kuvataan hellästi ja herkkävaistoisesti. Aikuiset yrittävät pitää lapsen outojen ilmiöiden ulottumattomissa, mutta tyttö näkee ja kuulee paljon ja ymmärtää asiat omalla tavallaan. Lapsen logiikalla hän arvelee äidin pois viemisen johtuneen siitä että hän oli tuhma ja yrittää tulla kiltimmäksi jotta äiti saataisiin takaisin. Toisaalta hän on täynnä ylpeyttä kun bussin rahastaja puhuttelee häntä ”seltsimees laps”, toveri lapsi.

Sukulaisten ja naapurien kautta pienen maaseutukodin elämänpiiri laajenee Tallinnaan asti, ja sen myötä tarinaan yhdistyy monenlaisia elämänkohtaloita. Synkästä ajasta huolimatta kirjan perustunnelma on valoisa ja sydämellinen. Lapsen vilkas mielikuvitus tuottaa pikemminkin humoristisia kuin ahdistavia käänteitä. Tyttö ei ole kertomuksen alussa vielä viittäkään, mutta hän osaa jo monenlaista, oppii lukemaankin koiralle ja nukelle koulua pitäessään. Radiosta kaikuvat laulut Stalinista ja Leninistä sekä uudesta uljaasta tulevaisuudesta nostattavat tytön mieltä vaikka isä saattaa napsauttaakin vastaanottimen kiinni putkien liian kuumenemisen varjolla.

Leelo Tungal (s. 1947) kuuluu Viron tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin lastenkirjailijoihin ja runoilijoihin. Hän on myös pitkäaikainen lastenlehden päätoimittaja. Tungal sai vastikään Viron valtion elämäntyöpalkinnon kirjailijana. Hänen tekstejään kuullaan usein Viron laulujuhlilla. Tungalin edesmennyt mies Raimo Kangro oli säveltäjä ja heidän tyttärensä Maarja Kangro on myös tunnettu kirjailija.

Seltsimees laps teki Leelo Tungalista koko kansan rakastaman kirjailijan. Teos on saanut kaksi jatko-osaa Samettia ja sahanpurua sekä Naisen käden kosketus, jotka ilmestyivät vuosina 2009 ja 2018. Niiden pohjalta valmistunut elokuva Toveri lapsi valittiin Virossa vuoden 2018 parhaaksi elokuvaksi, ja se on saanut myös kansainvälisiä palkintoja.